7 asiaa jotka ärsyttävät eniten Firenzessä asumisessa

 Tänään olemme olleet kuukauden Italiassa, mutta tuntuu kyllä paljon pidemmältä ajalta. Minusta tuntuu, että olen kotiutunut tänne nopeammin kuin kotiuduin esimerkiksi Jyväskylään tai Tampereelle, kun muutin noihin kaupunkeihin. Toisaalta taas välillä tuntuu, että olen vieras tässä maassa tai jopa turisti vielä. 

Tänään kävin pasticceriassa ostamassa lounaalle jälkiruokaa ja puhuin italiaa koko ajan. Se oli kammottavaa, sillä lauseiden muodostuskyky hävisi kuin taikaiskusta päästäni heti leipomon sisällä. Änkytin pelkkiä yksittäisiä sanoja, vaikka olisin varmasti osannut tehdä niistä kokonaisuuksiakin. Hävetti niin paljon, että minun piti sanoa myyjälle, että olen opiskellut italiaa vasta kaksi viikkoa.

Kuitenkin, kun poistuin sieltä, kuulin myyjän sanovan toiselle myyjälle, että puhuin todella hyvin italiaa. Se kyllä pelasti päiväni! 

Photo by Matteo Lezzi on Unsplash

Perjantaina meillä on kielikurssilla koe, joten huominen menee opiskellessa. Tietenkään kokeella ei oikeastaan ole mitään merkitystä, eiväthän ne minua voi kurssilta poiskaan potkaista, mutta kokeet hermostuttavat aina ja nyt aion käyttää sen hyväkseni siinä, että saan itseni motivoitua kertaamaan asioita.

Nyt kun kielikurssi ja sitä varten opiskelu vievät osan päivää, tuntuu, että tunnit aivan loppuvat kesken. Lounaan jälkeen en juuri muuta ehdi tehdä kuin kirjoittaa, hoitaa blogia ja sometilejä sekä siivota tai laittaa ruokaa. Iltaisin olen yrittänyt puristaa ainakin tunnin lukemiselle. Mistään Netflixin katsomisesta tai sellaisesta on turha haaveillakaan. Läksytkin lohkaisevat ison osan illasta, vaikka usein vain hutaisen ne. Oikeasti pitäisi keskittyä italian opiskeluun enemmän.

Nyt joka tapauksessa ensimmäisen kuukauden kunniaksi voisin jakaa asioita, jotka ärsyttävät minua Firenzessä asumisessa.

Photo by Giuseppe Mondì on Unsplash

1. Kapeat jalkakäytävät

Etenkin koululleni vievällä tiellä jalkakäytävä on todella todella kapea. Ja bussit ajavat aivan sen reunaa pitkin! Aina, jos vastaan tulee joku, pitää ensin tarkistaa ettei takaa tule autoa, ennen kuin uskaltaa ruveta väistämään, vaikka ei tarvitsisi edes astua kadulle. Nimittäin jo sinne päin nojautuminen voi olla vaarallista.

2. Koirankakat jalkakäytävillä

Tämä liittyy niihin hyviin puoliin, eli kun on paljon koiria, on myös koirankakkaa. Mutta en ymmärrä, miksi ihmiset niin usein jättävät jätökset korjaamatta! Kerran meidän kotimme ulkokynnykselle oli jätetty läjät, niin että sen yli sai harpata useamman päivän ajan. 

3. Autot ja liikennekäyttäytyminen

Etenkin Roomassa tämä oli ongelma, mutta myös Firenzessä. Autoja on ihan hirveän paljon ja niillä täytyy tunkea joka paikkaan, kaikista kapeimmille kaduille ja kujille. Vilkkua käytetään miten sattuu, ryhmittyminen on iso vitsi ja kadunvarret ovat täynnä pysäköityä autoja ja skoottereita. Ainoa hyvä puoli on, että koska myös jalankulkijat käyttäytyvät vastuuttomasti ja hyppivät tielle milloin huvittaa, ovat autoilijat hyvin varovaisia ja päästävät lähes aina jalankulkijan menemään ensin, vaikka ei oltaisi edes suojatiellä.

4. Turistit

Okei, on ehkä tekopyhää valittaa tästä, mutta voi hyvänen aika, kun niitä on paljon! Eikä kukaan katso eteensä silloin kuin kuvaa ja kävelee samaan aikaan. Ei minua ehkä muuten haittaisi, mutta joidenkin turistien asenne tuntuu olevan se, että minä omistan maailman ja ihan sama missä olen, muiden täytyy leikkiä minun säännöilläni. En nyt mainitse kansalaisuuksia, mutta jokainen voi varmasti arvata... Jo se menee välillä hermoon, miten jotkut ääntävät italiankielisiä sanoja vaikka ravintolassa tilatessaan ja pyörittelevät sitten silmiä, kun tarjoilijat eivät ymmärrä heidän englannin mongerrustaan.

5. Vauvakuume

Nauran tälle aina, mutta samalla se ärsyttää vähän. Eli aina, jos kerromme jollekin, että menimme juuri naimisiin, ensimmäinen kommentti on jotakin sarjassa "milloin vauva tulee" tai "ensi kerralla olettekin täällä sitten bambinon kanssa". Voi hyvänen aika, tekisi mieli sanoa että ei kyllä todellakaan! Mutta ehkä täällä on hieman eri suhtautuminen asiaan, ainakin uskonto on monilla eri.

6. Meidän ulko-ovi

Olemme tapelleet oven kanssa alusta lähtien, sillä lukonkieli jäi aina oven sisään jumiin ja sitä sai kynsillä ronkkia ulos, jotta ovi lukittautui. No, se korjattiin lopulta ja noin kaksi päivää ovi oli kunnossa. Sitten minun avaimeni jäi siihen jumiin. Naapuri kertoi, että hänelle oli tapahtunut sama juttu. Ei auttanut muu kuin kutsua lukkoseppä ja hän joutui vaihtamaan lukon lopulta kokonaan. Silti en saanut sitä eilen auki! J:n piti tulla ylhäältä avaamaan.

7. HYTTYSET

Kaikista pahin, inhottavin asia, joka tekee minut välillä hulluksi, ovat hyttyset. Ne ovat nopeampia, ovelampia ja paljon, paljon vihaisempia kuin Suomessa. Minusta tuntuu, että sama hyttynen voi purra useamman kerran. Ne purevat myös vaatteiden läpi, jopa paksuhkosta kankaasta! Ja aina ne löytävät tiensä sisään. Niitä on täällä ihan todella paljon, etenkin hämärän jälkeen. Rajoittavat aika paljon ulkona istuskelua. Purevia ötököitä vaikuttaisi olevan myös kahta lajia, toinen aiheuttaa meille jättimäisiä paukamia (ehkä jokin mäkäräisen tyyppinen? En edes ole nähnyt sellaista, vain seuraukset). Hyttyset myös lentävät niin nopeasti, että niitä on yllättävän vaikea tappaa.

Photo by maite vanucci on Unsplash

Siinäpä se. Onneksi nuo asiat ovat loppujen lopuksi aika pieniä ja vain hyttyset ovat sellainen, mitä oikeasti vihaan. 

TikTokista löytyy myös videoversio kolmesta pahimmasta.

-mariidah