Rivien välissä

Kirjagramin puolella on käyty viime päivinä todella mielenkiintoista keskustelua kehopresentaatiosta etenkin romanttiseen fantasiaan liittyen. Osallistuin tähän keskusteluun itsekin stooreissani ja koska ne ovat jo kadonneet, päätin vielä siirtää saman asian tänne bloginkin puolelle. Tämä ei siis varsinaisesti ole blogipostaus, vaan läjä kopioituja ig-tarinoita, minkä takia teksti voi olla vähän poukkoilevaa. Toki hieman muokkasin kieltä, mutta pyrin pitämään sisällön samana ja siksi mukana myös "merkkauksia" toisille ig-kanaville, ehdottomasti suosittelen nuo kaikki tsekkaamaan!  Taustaa: @kehossacoaching-tilin pitäjä Mari Salminen aloitti keskustelun siitä, miten romanttisessa fantasiassa usein näkee naispäähenkilöitä, jotka ovat syystä x riutuneita, hoikkia ja siroja ja sitten näytetään se vahva miespäähenkilö hoivaamassa heitä ja kehottamassa syömään enemmän ja toivomassa, että naispäähenkilöstä tulisi "isompi". Hän pohti, mistä kaikesta tämä tällainen trooppi k...

 Hahmokaaret ovat tärkeä osa kirjoittamista ja tarinoita. Niistä olenkin jo aiemmin puhunut täällä blogissa, mutta mitäs sitten, kun olet suunnitellut hienon muutoksen ja henkisen kasvun tai mahdollisesti eeppisestä pahikseksi muuttumistarinan? Kuinka voit näyttää tuon muutoksen konkreettisesti tekstissäsi, ilman että joudut kertomaan lukijalle, että kyllä tämä tyyppi nyt vaan on muuttunut? Photo by Jeremy Bishop on Unsplash Ideoita kuinka näyttää hahmon muutos 1. Peilikohtaus Suunnittele alkupuolelle ja loppupuolelle kaksi (tai useampi) toisiaan peilaavaa kohtausta. Niiden ei tarvitse olla tismalleen samanlaiset, mutta tilanteen tai siinä esitettävän moraalisen kysymyksen pitäisi olla melko sama. Ensimmäisessä kohtauksessa hahmo käyttäytyy tietyllä tapaa, toisessa toisella tapaa. Hän on oppinut jotakin, kasvanut henkisesti - tai päinvastoin luisunut huonommaksi, jos kyseessä on negatiivinen kaari. Usein paras on, jos hahmo toimii kohtauksessa aktiivisesti, mutta kyse voi olla myö...

Vihdoin ja viimein palataan jälleen hahmokaarien pariin! Tällä kertaa käsittelyssä on kolmas ja viimeinen näytös. Kuten aiemminkin, postaus pohjautuu K. M. Weilandin artikkelisarjaan , mutta lisäksi muihin lähteisiin ja omaan taustatyöhöni. Nyt on aika alkaa vääntää nuppeja kaakkoon. Loppu lähestyy, mutta ei ole vielä täällä. Jännite on avainsanassa - sen tulisi kasvaa kohti tarinan huipentumaa. Kaikki se, mitä olemme ensimmäisen ja toisen näytöksen ajan rakentaneet, on nyt näyttämässä voimansa. Enää ei ole aika esitellä uusia hahmoja tai vetää hatusta uusia elementtejä. Nyt lunastetaan se, mitä on asetettu. Tai ehkä ei aivan vielä. Jotta hahmokaari voisi näyttäytyä todellisessa voimassaan, on paras nyhtää siitä kaikki mahdollinen irti ennen tarinan kulminoitumaa. Mitä päähenkilöllesi siis tapahtuu? Kolmas juonipiste iski häntä märällä rätillä naamaan. Se kuitenkin myös osoitti hänen kehityksensä. Hän seurasi totuutta, eikä harhaluuloaan, mutta nyt se, mitä hän haluaa, saattaa olla hän...

 Postasin pari viikkoa sitten Tiktokiin videon, jossa vuodatin suruani hylsyjen saamisesta. Sen jälkeen minuun otti yhteyttä Instagramissa ihminen, jota en tuntenut ennestään. Hän oli nähnyt videon ja halusi piristää minua tekemällä "random act of kindnessin" ja tarjoutui piirtämään jonkun tai jotkut hahmoistani. Hän sattuu nimittäin olemaan kuvittaja ja taiteilija. Olin aivan pöllämystynyt. Miten voi olla? Miten maailmassa on näin ihania ihmisiä, jotka ihan hyvää hyvyyttään haluavat piristää ventovierasta ilman mitään palkkiota? Tarjous oli aivan uskomaton. Täällä blogissakin olen maininnut, että yksi syy, miksi haluan kirjailijaksi on saada hahmoni maailmalle ja ainoa tapa siihen on saada kirja luettavaksi muille. No ei ole enää! Ja lisäksi mainitsin myös yhtenä syynä "fanitaiteen" tai hahmotaiteen näkemisen omista tarinoistani. On nimittäin niin hienoa nähdä, miten omat tarinat heräävät henkiin jonkun toisen mielikuvituksessa. Itsellänihän ei visuaalisia taitoja...

 Tärkein hetki koko hahmokaaressasi on kolmas juonipiste. Sen kimppuun käymme tänään! Tämäkin postaus perustuu K. M. Weilandin artikkelisarjaan hahmokaarista sekä muihin lähteisiin, jotka löytyvät lopusta. Mukana myös omia ajatuksiani aiheesta. Kolmas juonipiste Kolmanteen juonipisteeseen viitataan joskus toisena juonipisteenä (jos keskipistettä ei ole laskettu), synkkänä hetkenä (eng. dark moment), ahaa-hetkenä (AHA-moment) tai sielun synkkänä yönä (dark night of the soul). Toisaalta jotkut ovat sitä mieltä, että järjestys menee: kolmas juonipiste - synkkä hetki - ahaa-hetki, eli ne seuraavat toisiaan. Määritelmä voi siis riippua siitä, miten "laajaksi" kolmas juonipiste määritellään. Tarinassa kolmas juonipiste asettuu yleensä noin 75 % kohdalle ja aloittaa kolmannen näytöksen. K. M. Weilandin mukaan se on matalin piste hahmokaaressa, eli se, milloin hahmolla menee kaikista huonoimmin. Juuri ennen sitä, toisen näytöksen lopussa, hahmo saavuttaa näennäisen voiton, hän on ta...

Nanoprepin viimeisellä viikolla aiheena on antagonisti (eng. antagonist), vastapainona viime viikon päähenkilölle (eng. protagonisti). Termeistä jo kuulee, että kyseessä ovat saman asian kaksi puolta. Mikä on antagonisti? Antagonisti, jota olen joskus täällä kutsunut myös vastavoimaksi, on hahmo tai asia, joka estää päähenkilöä saavuttamasta tavoitettaan. Se ei siis välttämättä tarkoita pahista, vaikka lähes kaikki pahikset ovat kyllä antagonisteja (ne, jotka ovat päähenkilöitä, eivät ole). Joskus puhutaan myös antagonistisesta voimasta, jos halutaan korostaa, ettei kyseessä ole hahmo. Eli päähenkilö, protagonisti, on hahmo, joka pyrkii johonkin, ja antagonisti se tai ne, jotka estävät häntä tavalla tai toisella. Nämä kaksi siis toimivat vastakkaisiin suuntiin ja luovat konfliktin, kun jommankumman voiman on annettava lopulta myöten. Usein tarina koostuukin näiden kahden erinäisistä "tappeluista" tai kohtaamisista, joissa mitellään voimia, ja jotka kasvavat panoksiltaan ja jä...

 Onko ongelmasi tylsältä tuntuva päähenkilö? Tai pelkäätkö, että joku muu voi pitää häntä tylsänä? Voit korvata tylsä-sanan myös vaikkapa lattealla, kaksiulotteisella, passiivisella tai heikkoäänisellä. Tähän ongelmaan paneudumme tämän kertaisessa Nanoprepissa. Vaikka pitäisit päähenkilöäsi maailman mahtavimpana tyyppinä, kannattaa silti ehkä vilkaista postaus. Se voi nimittäin jopa olla huono merkki... Photo by Valerie Lendel on Unsplash 18 syytä siihen, miksi hahmosi on tylsä ja kuinka korjata se 1. Juoni kuljettaa häntä, hän ei juonta Passiivinen päähenkilö saa lukijan tylsistymään. Hän ei saa olla pelkkä juonen heittopussi, vaan hänen täytyy olla se, joka ajaa juonta eteenpäin. Tietenkin osa tapahtumista on sellaisia, että hän ei laita niitä alulle (usein nimenomaan tarinan alkupuolella), mutta niiden tapahtumien pitäisi johtaa siihen, että hahmosi toimii. Se ei tarkoita, että hänen pitäisi heilua miekan kanssa tai syöksyä taisteluun. Kyse voi olla vaikka vain yrityksestä selv...

Tämän postauksen kirjoittaminen oli mielenkiintoista, sillä olen juuri nyt itse käsikseni toisen näytöksen toisella puolikkaalla. Olen toki kirjoittanut sitä jo muutaman luvun ja suunnitellut loput, mutta oli hauska vertailla, mitä elementtejä siellä on ja mitä "pitäisi" olla.  Kakkosnäytöksen toinen puolikas alkaa keskipisteestä ja tilanteesta, jossa päähenkilö ajattelee vihdoin ymmärtäneensä kaiken. Sankarimusiikki pärähtää soimaan ja hän on valmis hyökkäämään pahisten kimppuun. Kuten aiemminkin, tämä postaus perustuu K. M. Weilandin artikkelisarjaan sekä muihin lähteisiin, jotka löytyvät lopusta. Toisen näytöksen 2.puolikas Päähenkilösi siirtyy nyt reagoivasta aktiiviseen vaiheeseen (reactive to active). Hän ottaa vihdoin konfliktin haltuunsa. Hän on nähnyt totuuden keskipisteessä ja on valmis toimimaan sen vaatimalla tavalla saadakseen tavoitteensa. Voisi siis kuulostaa siltä, että tarina alkaa olla päättymäisillään. Oikeasti sitä on vielä paljon jäljellä! Ongelma nimi...