Kuolen vuonna 2033
Törmäsin tässä vähän aikaa sitten kulta-aarteeseen, eli löysin muistitikun, jossa oli teinivuosieni kirjoituksia! Luulin, että ne kaikki olivat kadonneet bittiavaruuteen jo aikoja sitten. Ainoastaan se ainoa pidempi tarinani (ennen varsinaisia loppuun kirjoitettuja romaanikäsiksiä) puuttui. Siitä minulla on kuitenkin raakaversio käsin kirjoitettuna, eli vaikka en koskaan löytäisi digitaalista, muokatumpaa ja hieman pidempää versiota, ei kaikki ole menetetty. Oli aivan uskomattoman hauskaa lukea 14-15 v Marin kirjoituksia, sillä ne tuntuvat olevan ihan eri henkilön kynästä. Ja niinhän ne tavallaan ovatkin. Se on erityisen mielenkiintoista, että minulla ei ollut silloin oikeastaan mitään teoriataustaa kirjoittamisesta, vaikka osa onkin kirjoituskursseille tehtyjä tehtäviä. Sen näkee teksteistä, mutta toisaalta niitä kirjoittaessa mielikuvitukseni on selvästi lentänyt aivan eri sfääreissä mitä nyt. Eli vaikka olenkin nyt teknisesti parempi kirjoittaja, olen myös selvästi menettänyt j...