Mitä kirjailijat tienaavat?
Tätä on minulta kysytty useampaankin kertaan TikTokissa. Täytyy heti sanoa, että Anneli Kanton Kirjoittamassa-oppaassa oli paljon hyvää tietoa asiasta! Ihan harmittaa, kun en ottanut lukuja siitä ylös. Joudun nyt siis turvautumaan netin lähteisiin.
Vastataan nyt heti siihen kaikkien mieltä kutkuttavaan kysymykseen: Voiko kirjojen kirjoittamisella rikastua?
Totta kai voi! Onhan meillä J. K. Rowling, Camilla Läckberg ynnä muita. Suomalaisista esimerkiksi Ilkka Remeksen tarvitsee tuskin pohtia, kuinka leipä saadaan pöytään.
Onko se todennäköistä? Missään nimessä ei. Suurin osa kirjailijoista ei pysty elättämään itseään pelkillä kirjoilla. Sanoisin, että rikastuminen on äärimmäisen harvinaista.
Mutta saahan sitä aina unelmoida.
Jaan tässä kirjailijan tulot neljään katekoriaan: kirjamyynti, lainauspalkkiot, apurahat ja muut. Lopussa vielä yhteenveto sekä muutama lause bestsellerien tienesteistä.
1. Kirjamyynti
Suomessa kirjojen myyntimäärät ovat pieniä. Jo 3000 myytyä kirjaa on erinomainen saavutus, etenkin esikoiskirjalle. Kymmenellä tuhannella myydyllä kirjalla pääsee bestseller-listalle.
Kovakantisesta kirjasta kirjailija saa kaikista isoimman ansion: yhdestä kirjasta keskimäärin noin 3.1 euroa (selvitys vuodelta 2019). Äänikirjoista ja e-kirjoista saa vähemmän, keskimäärin 0,67 e per kpl (2019).
Suomalaisen keskipalkka on noin 3000 euroa kuukaudessa. Kirjailijan täytyy siis saada tuhat kirjaa myytyä päästäkseen tuohon ansioon. Moni kirjoittaa kirjaa pitkään, jopa vuosia, eli tuntipalkka jää mitättömäksi.
Kirjailijaliiton vuoden 2018 tutkimuksessa kirjailijoiden mediaaniansio kaunokirjallisesta työstä vuonna 2017 oli 2294 e vuodessa, mutta tähän oli laskettu siis myös kohdan 2 lainauskorvaukset. Tuosta 54 % oli kustantajalta saatuja tilityksiä (kirjamyynnistä), eli keskimäärin siis 1239 e.
Eniten tienaavan neljänneksen tulot olivat keskimäärin 9350 euroa vuodessa. Parhaiten tienasivat lastenkirjailijat, huonoiten runoilijat.
Tilastossa on huomioitava, että varmastikaan kaikki vastanneet eivät sinä vuonna olleet julkaisseet kirjaa, sillä tutkimuksen mukaan keskimääräinen julkaisutahti oli kirja 1,5 vuoden välein. Omaan korvaan tuo kuulostaa tosi nopealta tahdilta, kun tietää, kuinka vaikeaa kustannussopimuksen saaminen on jo julkaisseillekin kirjailijoille.
Joskus jotkut kustantamot maksavat osan palkkiosta ennakkoon, eli kirjailija saa jonkin suuruisen summan jo ennen kirjan julkaisua. Tämä on tosiaan ennakkoa eikä mitään ylimääräistä rahaa. Kustantajan ei ole pakko maksaa ennakkoa.
Kirjan tekijäpalkkiot maksetaan yleensä könttäsummana seuraavan vuoden keväänä (tätä varten on oma verojärjestelynsä).
2. Lainauskorvaukset
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, joka maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. E- ja äänikirjoista korvausta ei makseta. Vuonna 2020 lainauskorvaus oli 32 senttiä per laina.
Näiden määrästä en löytänyt keskiarvoa. Yksi tietokirjailija kertoi saaneensa ensimmäisenä vuonna lainauskorvauksia 1000 euroa. Somessa olen kuullut puhetta muutamista satasista - tuhannesta eurosta, mutta nämä tosiaan satunnaisia huomioita vain.
Kirjailijaliiton tilastosta voi toki laskea, että jos kaunokirjallisesta työstä sai keskimäärin 2294 e ja siitä 27 % oli lainauskorvauksia, niiden osuus oli siis keskimäärin 619 e vuodessa.
3. Apurahat
Apurahat ovat varmasti monelle kirjailijalle Suomessa pelastus ja keino rahoittaa kirjojen kirjoittamista. Täytyy muistaa, että läheskään kaikille niitä ei riitä, joka vuosi moni hyvä hakija jää ilman ja monet kertovatkin vuosien hakurumbasta ilman tuloksia.
Kirjailijaliiton tutkimuksessa vuonna 2017 apurahojen osuus tuloista oli 28 % kokonaistuloista. Mediaani vastanneiden apurahamääristä oli 9250 e. Vastanneista 59 % oli saanut apurahaa sinä vuonna.
Apurahaa voi saada sekä julkisilta että yksityisiltä tahoilta. Apuraha maksetaan joko kerralla tai kuukausittain. Niitä on siis erilaisia ja eri suuruisia, sekä eri perusteilla myönnettäviä. Apurahaa pitää hakea ja monelta olen kuullut, että hakemusten vääntämisessä on kova työ.
Apurahoja voi saada esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitolta, Taike:lta (Taiteen edistämiskeskus), Suomen Kulttuurirahastolta, Koneen säätiöltä, Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDE:ltä. Jotkut apurahat ovat ns. työskentelyapurahoja eli juurikin kirjoittamista varten, jotkut esim. työvälineisiin ja työmatkoihin. Esimerkiksi Taike myöntää kirjastoapurahaa ammatilliseen kirjailijana työskentelyyn ja sitä voi hakea 4, 6 tai 8 kuukauden työhön (vastaavasti 8000, 12 000 ja 18 000 verottomana). Kirjastoapurahaa myönnetään vain jo yhden kirjan julkaisseille.
Pisimpiä apurahoja ovat varmaankin Taiken myöntämät taitelija-apurahat, joita voi saada 1/2, 1, 3 ja 5 vuoden työskentelyyn. Taitelija-apurahan saa vuosittain joka kymmenes hakija. Niitä maksetaan vuosittain lähes 12 miljoonaa euroa.
Usein (aina?) apurahakauden jälkeen pitää kirjoittaa raportti omasta työstään.
Jos apurahan pituus on vähintään 4 kk, pitää siitä maksaa Maatalousyrittäjien (jep) eläkelain mukainen eläkevakuutusosuus, joka on 13-25 % apurahasta. Taitelija-apuraha tulee käyttää yhtäjaksoiseen työskentelyyn hakemuksen työsuunnitelman mukaisesti. 1, 3 ja 5 vuoden apurahan saaja ei saa samanaikaisesti olla palkkatyössä, mutta sivutoimisessa palkatussa toimessa voi työskennellä enintään 10 tuntia viikossa.
Vero.fi -sivuston mukaan apurahat ovat verovapaata tuloa tiettyyn rajaan asti, eli esimerkiksi vuonna 2021 veroa maksetaan apurahoista ainoastaan, jos sekä julkisilta että yksityisiltä myöntäjiltä saadut apurahat ylittivät 23 668,35 e kulujen vähentämisen jälkeen. Verotettavaa on vain ylimenevä osuus.
4. Muut
Tähän osioon lasken nyt sitten kaiken muun, mistä kirjailijat voivat saada työhönsä liittyviä tienestejä. Tällaisia löysin lähteistäni, veikkaisin että muitakin saattaa olla, kerro jos tiedät!
-Palkinnot
Jos tuuri käy, voi kirja saada jonkun kirjallisuuspalkinnon tai sitten kirjoituskilpailuihin osallistumalla voi voittaa. Summat ovat aika vaihtelevia. Topelius-palkinto oli vuonna 2022 saman verran eli 2022 euroa. Finlandia-palkinnosta saa huikeat 30 000 euroa. Kirjallisuuden Nobel on noin miljoona euroa (dream big xD).
-Esiintymiset
Esimerkiksi kouluvierailut ja muut esiintymiset. Lukukeskus välittää kirjailijoita niihin. Kirjailijaliiton vuoden 2014 kyselyssä mediaani näistä saaduista tuloista oli 250 e.
Esiintymispalkkioista voisin puhua paljon, sillä olen lukenut monen kirjailijan mietteitä näistä. Hyvin usein kirjailijaa pyydetään esiintymään pullakahvien ja "voit myydä tilaisuudessa kirjojasi"-lupausten kera (kirjailijanhan on tässä tapauksessa ensin tilattava kustantamolta ko. kirjat). Monesti esiintymisiin liittyy matkakuluja, niihin valmistautumiseen (ja jännittämiseen) menee aikaa, joka on pois kirjoittamisesta. Jotkut pyytäjät ovat kuulemma jopa pöyristyneitä, jos kirjailija pyytää korvausta esiintymisestä. Tiedän, että osa kirjailijoista tekee ilmaisiakin esiintymisiä ja osa kuuluu ihan oikeasti kirjan markkinointiin, eikä esim. joillain pienillä lukupiireillä ole pakosti varaa maksaa, mutta lähtökohtaisesti on töykeää pyytää kirjailijaa esiintymään ilman palkkiota. Se on osa hänen työtään. Kuinka moni kehtaa pyytää ilmaisia palveluksia esim. kampaajalta tai lakimieheltä? Ainakaan ei pidä loukkaantua, jos kirjailija kieltäytyy tai kysyy palkkiota.
-Kirjoitustyöt
Kuten kolumnit, esseet, artikkelit yms.
-Luennointipalkkiot
-Kaunokirjallisuuden esittäminen ja käyttäminen
Tekstien esittäminen julkisesti tai käyttäminen julkaisuissa ja painotuotteissa vaatii aina luvan kirjailijalta, lupa-asiat hoituvat Sanaston kautta.
-TV- ja radioesiintymiset (YLE)
Jos kirjailija esiintyy esim. haastateltavana tai asiantuntijaroolissa YLE:n ohjelmassa eikä siis markkinoi uutta kirjaansa, on hänelle maksettava palkkio.
Yhteenveto
Kirjailijaliiton tutkimuksen mukaan kirjailijoiden vuosiansioiden mediaani oli noin 11 000 euroa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pienituloinen tienaa alle 14 430 euroa vuodessa, eli suurin osa kirjailijoista on pienituloisia.
Kirjailijaliiton tutkimuksessa 60 % teki muuta palkkatyötä elättääkseen itsensä.
Entä ne bestsellerit?
Bestselleriksi pääsyyn näyttäisi olevan kaksi tietä: kirjoittaa yksi menestyskirja, jolla nousta kansan tietouteen voittamalla esimerkiksi merkittävä kirjallisuuspalkinto, tai julkaisemalla vakiintuneelle lukijakunnalle teos tasaisin väliajoin, esim. vuoden välein.
Esimerkiksi Arto Paasilinnan yhteenlasketut tulot vuosina 2003 ja 2004 verotuksissa olivat lähes 900 000 euroa eli noin 450 000 e/vuosi. Tämän artikkelin mukaan vuonna 2017 yli 100 000 euron vuosituloihin verotuksissa pääsivät Kaari Utrio, Jari Tervo, Laura Lindstedt, Mauri Kunnas ja Tuomas Kyrö. Suurin osa hyvin tienaavista kirjailijoista on ollut alalla jo yli vuosikymmenen ja julkaissut useita kirjoja. Säännöllisesti julkaiseminen lisää myös aiemmin ilmestyneiden kirjojen myyntiä. Monilla jo esikoiskirjat ovat myyneet hyvin. Pitkä ura ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita hyvää myyntiä.
Tästä postauksesta voi päätellä ainakin sen, että jos saa kustannussopimuksen, ei kannata heti irtisanoutua päivätyöstä. Lisäksi se on selvää, että ilman apurahajärjestelmää kirjallisuus Suomessa kärsisi kovasti.
Jokainen voi omalla toiminnallaan tukea suomalaista kirjallisuutta. Kirjakaupasta voi napata mukaan suomalaisen kirjailijan teoksen joko itselleen tai lahjaksi, kirjastosta lainata kasan kirjoja.
-mariidah
Lähteet:
Tilastoja ja tutkimuksia - Suomen Kirjailijaliitto
Kirjailijan elämää: Mitä merkitsee olla bestseller-kirjailija Suomessa?
Mitä kirjailija tienaa? Leipä on monelle kapea | OP Media (op-media.fi)
Mitä kirjailija tienaa ja muita kysymyksiä kirjan kirjoittamisesta – mutsie.fi
Mitä kirjailija tienaa eli voiko kirjoittamalla elää - Satu Rämö
Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän – Tutka
MIKÄ ON MYYDYIN KIRJA KAUTTA AIKOJEN SUOMESSA JA MAAILMALLA? - Kaamoskuutamolla
Apurahat - Suomen Kirjailijaliitto
Apurahat - rahallista tukea kirjaprojektillesi - BoD.fi
Tekijänpalkkion ennakko - Suomen tietokirjailijat ry
Markus Leikolan julkaisu apurahoista Facebookin Kirjailijanloput-ryhmässä
Tietoa taiteilija-apurahasta | www.taike.fi
Apurahat | Suomen Kulttuurirahasto (skr.fi)
Nobelin kirjallisuuspalkinto – Wikipedia
Finlandia-palkinto – Wikipedia
Ohjeita kirjailijan työn hinnoitteluun - Suomen Kirjailijaliitto
Parhailla kirjailijoilla huipputulot! - Viihde - Ilta-Sanomat (is.fi)
Hahhah, tämäpä oli mahtavaa luettavaa heti irtisanoutumisen päätteeksi! Tosin en kyllä tehnyt sitä vain kirjoittaakseni, täytyyhän ihmisen nyt ihan jo itseisarvona joskus maistaa siivu vapautta. Hienoa, kun itse pääset siitä oikein Italiassa nauttimaan. Onnea tavoitteisiin!
VastaaPoistaHahha joo tää ei varmaan kannustavin oo siinä kohtaa... mutta tuen kyllä vapauden maistelua täysillä!! Selkeyttää ajatuksiä itsen, tulevaisuuden ja myös niiden työjuttujen suhteen. Tsemppiä sullekin!
Poista