Taustatyötä vai ei?
Olen nyt jo yli viikon tuskaillut romantiikkatarinani viimeisten parin luvun kanssa. Itse asiassa aivan viimeinen luku on enemmän epilogityyppinen juttu, joten veikkaan, ettei sen kanssa ole ongelmia, kunhan vain pääsen sinne asti, mutta tarinan huipentuma jumittaa ja pahasti.
Ja puhun nyt siis nimenomaan historiaosuudesta. Nykyaikaosuuden olen saanut jo keväällä kirjoitettua. Mutta historiasivujuoni on vaikea, sillä se vaatii paljon taustatyötä enkä ole varma, missä vaiheessa minun pitäisi tehdä sitä ja kuinka paljon.
Olen siis jo tutkinut aikakautta ja aihetta paljon, lukenut kirjoja ja artikkeleita netistä. Keväällä totesinkin, että on aika kirjoittaa, sillä minusta rupesi tuntumaan, ettei aiheen tutkiminen enää inspiroinut tarinaa vaan pikemminkin rajoitti sitä, saneli liikaa kehyksiä hahmoille ja tapahtumille. Niinpä päätin aloittaa ja tehdä taustatyötä tarkemmin sitten, kun varsinaisen tarinan palasen olisivat kasassa.
Eli olen lähestynyt historiajuonnetta siten, että luin yleisellä tasolla aiheesta, niin että sain ideoita ja inspiraatiota, jonkinlaisen muodon tarinalle ja etenkin sen alulle. Sitten keskityin puhtaasti kirjoittamiseen, niin etten jäänyt jumittamaan yksityiskohtiin, joita en tiennyt, vaan totesin korjaavani ne sitten myöhemmin aikakauden mukaisiksi. Halusin siis antaa hahmoille tilaa liikkua maailmassa, enkä olla liian sisällä faktoissa.
Nyt olisi kuitenkin aika kirjoittaa tarinan huipentuma. Se on todellinen historiallinen tapahtuma, jossa hahmoni on mukana. Enkä vain millään saa sitä tehtyä! Kirjoittamisen alussa se, että tiesin minkä värisiä lamppuja silloin, tuntui sanelevan liikaa ehtoja tarinalle, mutta nyt tiedon puuttuminen tuntuukin latistavan koko kerronnan enkä vain yksinkertaisesti tiedä, kuinka kuvailla tapahtumaa ja hahmojen reaktioita siihen.
Tätä voisi jopa sanoa jonkinlaiseksi writer's blockiksi. Johtuuko se taustatyön puutteesta vai jostakin muusta? En ole varma, sillä sekoittavia tekijöitä on useita. Olen ollut kiireinen kielikurssin kanssa ja kaksi muuta projektia kiehtoisivat paljon enemmän juuri nyt. Koska olen myös kirjoittanut tarinaa pätkissä, en ole siinä niin sisällä kuin normaalisti.
Koko kohtauksen ajatteleminen tuntuu tahmealta. Olen pohtinut, kumpi olisi parempi vaihtoehto, jättää sen kirjoittaminen parempaan hetkeen vai vain rykäistä jotakin paperille ja editoida myöhemmin. Haluaisin kuitenkin kovasti nyt saada ensimmäisen version valmiiksi, että voisin hyvällä omatunnolla keskittyä muihin asioihin.
Joka tapauksessa päätin nyt tehdä taustatyötä, mutta tämä taustatyö ei ehkä ole sitä aivan perinteistä. Kirjoittelen kyllä ylös historiallisia yksityiskohtia, mutta pyrin nyt tietokirjojen ja artikkelien sijaan tutkimaan tarinoita, joita tuo historiallinen tapahtuma on innoittanut aiemmin. Haluan nimittäin tutkia tunnelmaa, ihmisten tunteita, jotka siihen liittyvät ja antaa niiden inspiroida minua tekemään oma versioni.
Eli oikeastaan tämän taustatyöosuuden tarkoitus on sama kuin keväällä, paitsi että silloin tarvitsin inspiraatiota alkuun, nyt loppuun. Koen tämän hyväksi metodiksi, sillä yksityiskohtien muokkailu ja lisäily on helppoa editoidessa, mutta isoja linjoja ja hahmojen suuria tunteita on vaikeampi lähteä muokkaamaan. Kuitenkin pitämällä taustatyön kevyenä, annan tarinan virrata vapaana ilman historiallisten faktojen sanelemaa polkua.
En ole mikään kokenut taustatyön tekijä, enkä oikein osaa antaa konkreettisia vinkkejä siihen, mutta tämän menetelmän olen ainakin itselleni kokenut toimivaksi. Se myös ehkäisee sitä, että jumittuisi taustatyövaiheeseen loputtomasti eikä saisi itse tarinaa kirjoitettua.
Meillä oli tänään myös ensimmäinen tapaaminen Kirjan talon chick lit -hautomon kanssa. Se oli todella opettavainen ja porukka vaikutti erittäin kivalta! Jo omasta käsiksestä puhuminen motivoi jatkamaan tätä projektia.
Annan sille aikaa vielä tämän illan ja huomisaamun, mutta huomenna siirryn Kolmen valtakunnan muokkailuun, olipa tilanne tämän tarinan kanssa mikä tahansa.
-mariidah
Kommentit
Lähetä kommentti