Laho-suunnittelupäiväkirjat: 6.päivä
23.2.2022
6. suunnittelupäivä
Tärkeimmät hahmot ja tarinan alku ja loppu olivat siis tässä kohtaa suurin piirtein kasassa. Historiaa tai "backstorya" olin myös miettinyt paljon.
Otinkin aamupäivän tehtäväksi selvittää, mitä kaikkea ph tietää tuosta historiasta. Pohdin myös hahmojen tavoitteita taas ja sitä, miksi jotkin asiat tapahtuvat. Esim. miksi vankilaan saapunut maagi ottaa ph:n mukaansa? Mistä on edes kuullut hänestä?
Minulle on tärkeää, että tarinoissani syy- ja seuraussuhteet olisivat selvillä. Että yksi asia johtaa toiseen, eikä asioita vain randomisti tapahdu päähenkilölle. Parasta olisi vielä, jos päähenkilö on se, joka laittaa tapahtumaketjun alulle ja joka ajaa sitä eteenpäin. Aina tämä ei toki ole mahdollista, esim. inciting incidence tulee usein ulkopuolelta, mutta pyrin tekemään juoniketjuista mahdollisimman eheitä.
Nämä mietinnät johtivatkin siihen, että sain ideat jo kahteen ensimmäiseen lukuun ja kirjoitin mahdolliset ensimmäiset lauseetkin ylös.
Kirjoitin myös lisää kohtausideoita ylös, sillä niitä ilmaantui moniakin, kun pohti hahmojen tavoitteita, mitä he tekisivät niiden eteen ja mitä esteitä heillä olisi. Mietin, mitkä näistä olisivat käännekohtia eli juonipisteitä tarinassa. Halusin, että ne liittyvät hahmooni ja antagonistiin selvästi. Kävin lukemassa artikkelin Kolmen näytöksen rakenteesta ja käytin myös pinterestin ”lunttilappujani” muistin virkistämiseksi, mitä pinch pointit voivat ollakaan, ne tuntuvat minulle joka kerta hieman hämäriltä.
Sain kiinni rakenteesta paremmin sekä käänteet ja niiden järjestyksen terävöitettyä itselleni, samoin kuin tarinan eri osien ”sävyt” tai tunnelman. Itse asiassa alkoi jo tuntua että onkohan liikaakin tapahtumia ykkösosaan /yhteen kirjaan.
Mietiskelin myös vähän kakkosta tarkemmin, mitä siinä voisi
olla, mutta minulle riittää yleensä, että tiedän alun ja lopun kaikista
seuraavista osista, mahdollisesti jotain käännekohtia, mutta kauhean tarkkaan
ei tarvitse kirjoittaessa tietää. Joskus toki suunnittelen jatkoakin, mutta
koen sen vähän turhaksi kun ensimmäisen osan kirjoittaminen todnäk aina muuttaa
suunnitelmia.
Iltapäivällä pidin hauskaa ja tein Inkarnatella luonnoksen maailman kartasta. Aiemmin olen vain luonnostellut jotain epämääräistä vihkoon, tällaiset kartanluonti-ohjelmat ovat minulle uusi tuttavuus ja olikin kiva päästä nyt hyödyntämään niitä suunnittelussa. Yllättävää, miten paljon kartan tekeminen itse asiassa inspiroi ja toi uusia ideoita!
Aloitin myös hahmojen nimien keksimisen. Se on aina yhtä ihanan vaikeaa. Ph:n nimeä mietin varmaan ainakin tunnin ajan. Minusta tuntui, että se oli vaikeampi kuin yhdenkään toisen tarinani päähenkilön nimi tähän mennessä.
Apuna käytin oikeita nimiä ja Fantasy name generatoria. Osan otin aika suoraan meidän maailmastamme, osaa muuntelin. Yritin etsiä aina samalle maalle nimiä samasta kielipohjasta, jotta niissä olisi samankaltaisuutta. Tämä on tosin asia, josta olen superepävarma, eli minkä verran hyödyntää jo olemassa olevia kulttuureja ja kieliä suunnittelussa ilman, että se olisi kulttuurista omimista tai loukkaisi jotakuta. En aio mennä aiheeseen nyt syvällisesti, mutta asiaa kannattaa pohtia omankin tarinan kohdalla. Taustatyö on tärkeä tekijä tässä.
Sen jälkeen lopetin ja lähdin kävelylle, jossa maistelin nimiä ja välillä kuiskailinkin niitä ääneen, tuntuivatko ne vielä oikeilta, sopivatko ne mielikuviin, mitä minulla oli hahmoista. Tarkistin asian vielä kotona ja näytin nimet myös puolisolle. Joskus hän kommentoi hahmojeni nimistä jotakin, tosin aika harvoin taidan kuunnella häntä. Nyt ei tullut (negatiivisia) kommentteja!
Mitä tästä voisi oppia?
1. Mieti tarinoidesi syy-seuraussuhteita. Onko kaikilla tapahtumilla syy ja seuraus vai tapahtuvatko asiat vain randomisti?
2. Mieti päähenkilösi aktiivisuutta. Onko hän maailman heiteltävänä vai ajaako hän tapahtumia eteenpäin teoillaan ja valinnoillaan? Etenkin puolivälin jälkeen ph:n pitäisi muuttua aktiivisemmaksi, sitä ennen hän voi olla enemmän reagoiva.
3. Jos kirjoitat kirjasarjaa, mieti, minkä verran sinun tarvitsee tietää jatko-osista, jotta voit kirjoittaa ensimmäisen kirjan. Jotkut suunnittelevat nekin tarkkaan, jotkut taas eivät lainkaan. Vaarana tällöin toki on, että kirjoitat itsesi pussiin. Toki tätä voi miettiä myös vasta editoidessa!
4. Jos haluat tehdä tarinasi maailmasta kartan, mutta et ole kummoinen piirtäjä, kokeile Inkarnatea! Se on selainpohjainen kartanteko-ohjelma, josta löytyy ilmainen versio.
5. Nimien keksimisessä voit hyödyntää esim. vauvanimilistoja tai nimigeneraattoreita.
6. Jos käytät muiden kulttuurien nimiä, mieti, minkä verran otat niistä vain inspiraatiota ja minkä verran lainaat suoraan. Tee mieluusti taustatyötä, jos otat yhtään enemmän jostakin kulttuurista. Yksittäiset nimet ilmiselvään fantasiamaailmaan eivät vielä ole minusta mikään rikos, mutta tähän löytyy varmaan mielipiteitä nykyisin paljonkin.
7. Nimien sopivuutta voit testata sanomalla ne ääneen tai lukemalla jollekulle toiselle.
-mariidah
Kommentit
Lähetä kommentti