Nanoprep 2021: Vko 3 - Tarinan rakenne
Tällä viikolla mietitään tarinan rakennetta. Erilaisia rakennekaavioita löytyy netistä useita, mutta yleisimmin törmää ehkä rakenteisiin Hero's journey (sankarin matka) ja Three-act story structure (kolmen näytöksen rakenne/kolmivaiheinen rakenne). Itse suunnittelen tarinoitani käyttäen juuri tuota kolmivaiheista rakennetta. Siinä tarina voidaan jakaa kolmeen osaan, joista keskimmäinen on yhtä pitkä kuin kaksi muuta yhteensä. Rakenteeseen kuuluu tiettyjä juonipisteitä (story beats), joiden pohtiminen auttaa tuomaan tarinaan jännitettä ja rytmittämään sitä oikein.
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan erilaisiin rakenteisiin ja lukemaan niistä ja niiden juonipisteistä tarkemmin. Lisäksi kannattaa katsoa esimerkkejä, kuinka tunnetuissa tarinoissa nuo rakenteet toteutuvat. Esim. youtubettaja Abbie Emmonsilla on paljon videoita kolmivaiheisesta rakenteesta.
Kuitenkin kannattaa muistaa, että säännöt on tehty rikottaviksi. Rakenteet ovat vain suuntaa antavia. Jos sinun juonipisteesi ei osu juuri tietylle prosenttiosuudelle, se tuskin on maailmanloppu. Kannattaa kuitenkin pohtia, toimiiko tarina sillä tavalla vai onko käynyt niin, että välissä on vaikka liian hitaasti etenevä jakso, että rytmitys ei olekaan kunnossa.
Suomennokset näille eri termeille ovat pitkälti minun itse keksimiäni, suosittelen käyttämään englanninkielisiä. Laitoin suomiversiot siinä toivossa, jos ne auttaisivat ymmärtämään. Etsin selitykset kohdille useammasta artikkelista. Minulla on tästä tosi hyvä kaavio monen vuoden takaa, jota käytän aina itse, mutta se on valitettavasti nyt Suomessa. Voin jakaa sen joskus, kun saan sen taas käsiini.
Esimerkki lopussa Harry Potterista!
Nanoprep, viikko 3
Tarinan rakenne
Nyt on aika taas brainstormata tarinaasi. Kirjoita vaikka muistivihkoon ylös erilaisia ideoita, miten juoni voisi tarinassasi mennä. Ehkä tiedätkin jo osan juonipisteistä, esimerkiksi alun ja lopun. Kun tarinan kaari alkaa hahmottua, täydennä muistiinpanoihisi, mitä tapahtuu missäkin juonipisteessä. Jos et vielä tällä viikolla saa kaikkia keksittyä, se on ihan ok. Minulle käy usein niin, että editoidessa huomaan juonipisteistä osan olevan aivan eri tapahtumia kuin alun perin suunnittelin.
Hook (koukku) 1 %: Ensimmäinen asia mitä tarinassasi tapahtuu, sen alku. Tapahtuma, hahmo, konsepti, mitä tahansa, mikä saa lukijan jatkamaan eteen päin. Vaikka alussa olisikin kuvausta päähenkilösi arjesta, siinä pitää olla jotakin kiinnostavaa lukijalle, lupaus jostakin isommasta. En suosittele aloittamaan tarinaa sillä kuinka päähenkilösi heräsi ja mitä hän söi aamupalaksi.
Tärkeää on myös antaa lukijalle vihjeitä siitä, kuka hahmo on, mikä on genre, mikä on tarinan tunnelma ja ehkä myös aihe. Näiden vihjeiden pitäisi tulla mahdollisimman pian. Muista kuitenkin lunastaa aina alussa tekemäsi lupaukset, etteivät lukijat pety.
Inciting event (käynnistys) 12 %: Kutsu seikkailuun, hetki, jolloin päähenkilön elämä järkkyy konfliktin takia. Päähenkilö voi tässä kohtaa vielä myös kieltäytyä kutsusta.
1. plot point (1. käännekohta) 25 %: Ensimmäisen näytöksen loppu, käännekohta, tärkeä tapahtuma juonessa. Päähenkilö on nyt mukana tarinan konfliktissa niin, ettei paluuta entiseen enää ole. Voi olla esim. siirtyminen fantasiamaailmaan.
1. pinch point (1. tiukka paikka) 37 %: Muistutus antagonistin (vastavoiman/pahiksen) voimasta, uusia vihjeitä konfliktin luonteesta. Voi olla myös esimerkiksi antagonistin näkökulmasta (murhamysteereissä tätä käytetään usein) tai sitten näytetään, kuinka tämän teot ovat vaikuttaneet tarinan maailmaan. Myös se on mahdollista, että antagonisti ja päähenkilö tapaavat ja päähenkilö hädin tuskin pääsee pakenemaan.
Midpoint (keskikohta) 50 %: BANG! Jotain merkittävää tapahtuu. Käänne tarinassa. Usein totuuden hetki, kun protagonisti (päähenkilö/sankari) tajuaa jotakin merkittävää konfliktin luonteesta. Tarinan alkupuoliskolla päähenkilö usein on enemmän tapahtumiin reagoiva, mutta tässä hän muuttuu enemmän aktiiviseksi (reactive->proactive).
2. pinch point (2. tiukka paikka) 62 %: Tämä piste on asettamassa kolmatta näytöstä (foreshadowing), se usein muistuttaa päähenkilöä siitä, mitä riskejä konfliktiin liittyy, mitä tapahtuu, jos hän epäonnistuu. Saman tapainen kuin 1. pinch point. Voi olla "väärä voitto", false victory, eli päähenkilö luulee saavuttaneensa jotain, mutta onkin väärässä. Antagonisti voi myös saada lisää valtaa jollakin tavalla. Sankareiden suunnitelma voi epäonnistua, joku jää kiinni. Tai voi olla, että jotakin uutta paljastuu/tapahtuu, mikä muuttaa konfliktin luonnetta, pakottaa sankarin tekemään uuden suunnitelman. Tämän juonipisteen pitää olla vaikuttavampi kuin ensimmäisen pinch pointin (rising stakes/nousevat panokset).
2. plot point (2. käännekohta, joskus myös 3. plot point, jos midpoint lasketaan kakkoseksi) 75 %: Siirtyminen 2. näytöksestä 3. näytökseen. Usein synkkä hetki hahmolle. Käännekohta tarinassa, hahmon kaaressa. Päähenkilö tajuaa, että edellinen voitto olikin oikeasti tappio, tai voi olla että hän menettää jonkun tärkeän liittolaisen tai tekee virheen. Usein päähenkilö tämän seurauksena pohtii itseään ja konfliktia. Hän voi kokea aha-hetken, jolloin hän ymmärtää oman heikkoutensa, oman harhaluulonsa (ks. ed osa Nanoprepia) ja kasvaa ihmisenä (tai mikä ikinä hän onkaan). Hänen hahmokaarensa etenee ja näin ollen hän on valmis kohtaamaan antagonistinsa tarinan kliimaksissa.
Climax (tarinan kohokohta) 88-98 %: Protagonistin ja antagonistin on pakko kohdata toisensa. Taistelu loppuun asti, joko kirjaimelliseen tai metaforiseen kuolemaan. Tämä on tarinasi loppuhuipennus.
Resolution (jäähdyttely) 99 %: Kaiken jännityksen jälkeen on hyvä antaa lukijoille pieni hetki vielä hengähtää tarinan parissa ennen sen loppumista. Itse suosin sitä, että tarina ei lopu kliimaksin loppuun, vaan vielä on hetki, jolloin näytetään, mitä hahmot saavuttivat, miten tarina muutti heitä. Se voi olla hyvinkin lyhyt tai sitten esimerkiksi yksi luku.
Itse pidän etenkin keskimmäisiä juonipisteitä hyvin tärkeänä. Minulle usein tarinaa ideoidessani tulee nopeasti mieleen inciting event ja tarinan loppu, mutta keskikohta on vaikeampi. Ei olekaan tavatonta, että tarinalla voi olla hyvä alku ja loppu, mutta keskikohta on yhtä tylsää puuroa. Tätä voi välttää pohtimalla tarinalle hyvät pinch ja plot pointit sekä keskikohdan käänteen.
Netistä löytyy tarkempia selityksiä eri juonipisteille, ainakin, jos englanti sujuu. Huomioi, että rakennetta voi tulkita myös hieman eri tavoin, eli jotkut voivat selittää pisteitä eri tavalla. Jokaiselle pisteelle löytyy varmasti oma artikkelinsa esimerkkeineen ja ideoineen. Myös eri genreille löytyy ohjeita, nämä pätevät muihinkin kuin seikkailutarinoihin.
Esimerkki: Harry Potter ja viisasten kivi (SPOILEREITA)
-hook: Dursleyn perhe todistaa outoja asioita, Harry jätetään heidän ovelleen
-inciting event: kutsukirje Tylypahkaan
-1. plot point: Harry saapuu Tylypahkaan
-1. pinch point: peikko Tylypahkassa, Harry päättelee Kalkaroksen olevan syypää, vaikka oikeasti nyt muistutetaan aivan toisen antagonistin voimasta
-midpoint: Huispausmatsissa Harryn luuta oikuttelee ja hän melkein tipahtaa, Hermione todistaa Kalkaroksen loitsivan, varmistus siitä, että jotain pahaa on todella meneillään
-2. pinch point: livahtaessaan kirjastoon Harry kuulee Kalkaroksen uhkailevan professori Oravea
-2. plot point: Jälki-istunnossa Harry kohtaa Voldemortin, joka melkein tappaa Harryn ennen kuin kentaurit pelastavat hänet.
-climax: Harry ja ystävät kiirehtivät pelastamaan viisasten kiveä Kalkarokselta, mutta paljastuukin että kaiken takana on Orave. Harry kohtaa taas Voldemortin. Lopulta hän kuitenkin onnistuu pelastamaan kiven.
-resolution: Rohkelikko voittaa tupamestaruuden sen seurauksena, mitä Harry ja hänen ystävänsä tekivät. Kesäloma alkaa.
Esimerkkejä löytyy paljon lisää. Yksi erittäin tarkasti kolmivaiheista rakennetta noudattava kirja on Nälkäpeli, se kannattaa tsekata, jos tarvitset vielä lisää apua. Voit myös valita jonkun lempitarinasi ja pohtia, mitkä tapahtuvat siinä voisivat olla tämän rakennekaavion juonipisteitä.
Myös sivujuonille kannattaa suunnitella vastaavat pisteet, jotka voivat lomittua pääjuonen pisteiden kanssa.
Älä ota tästä vaiheesta liikaa stressiä! Ei haittaa, jos et saa kaikkia pisteitä keksittyä, tarkoitus on pikemminkin käyttää tätä apuna ideoimiseen. Kirjoittaessa älä ainakaan pohdi mitään prosentteja tai kaavioita. Editoidessa niihin voi sitten taas palata ja pohtia niiden avulla syitä esimerkiksi rytmin ongelmiin.
Sitten vain ideoimaan!
-mariidah
Kommentit
Lähetä kommentti