Kaikki sinäkertojasta
Palataan taas vaihteeksi kertojatyyppeihin. Minäkertojasta jo puhuimmekin, joten seuraavaksi vuorossa olisi sinäkertoja. Mutta mikä se oikein on?
Sinäkertoja on aika kummallinen. Tiedän kyllä, että se on teoriassa olemassa, mutta käyttääkö sitä oikeasti joku? Joskus toki näkee, että kertojat puhuttelevat lukijaa, mutta se ei ole sama asia kuin sinäkertoja.
Tutkittuani asiaa selvisi, että kyllä sitä käytetään ja paljon.
Haluaisin muuten huomauttaa, ettei sinäkertoja ymmärtääkseni ole mikään oikea termi vaan käänsin sen itse (second person point of view). Yritin etsiä oikeaa termiä, mutta en löytänyt. Jos tiedät sen, kerro ihmeessä!
Sinäkertoja rikkoo neljännen seinän
Sinäkertoja tarkoittaa sitä, että tarinassa ei seikkaile minä tai hän, vaan sinä. Sinä menet, sinä sanot, sinä teet. Kaikki tapahtuu sinälle, joka on päähenkilö tai hahmo tarinassa. Pakosti ei siis ole kysymys siitä, että juuri lukijaa puhuteltaisiin, mutta lukija voi ainakin osittain kokea sen niin. Syntyy siis vähintäänkin vaikutelma neljännen seinän rikkomisesta.
Missä sinäkertojaan voi törmätä?
Sinäkertojaa käytetään useimmiten:
-self-help -oppaissa
-videopeleissä
-mainoslauseissa
-laulujen sanoituksissa
-runoudessa
Mutta entä proosassa?
Tässä blogissa keskityn fiktion ja proosan kirjoittamiseen, joten käsitellään siis sinäkertojaa siitä näkökulmasta.
Sinäkertoja on kirjallisuudessa harvinainen, sillä kokonaan sillä kirjoitettu teksti voi olla raskas lukea. Kun etsin esimerkkejä teoksista, missä sitä olisi käytetty, löysin lähinnä novelleja sekä romaaneja, joista en ole koskaan kuullutkaan. Yhtenä tapauksena mainittiin myös lapsille suunnatut "valitse seikkailusi"-kirjat, joissa lukija saa tehdä päätöksiä siitä, kuinka tarina etenee ("Kumman oven avaat?")
Myös Erin Morgensternin Yösirkus, jota harmikseni en ole lukenut, mainitaan esimerkkinä kirjasta, jossa sinäkertojaa olisi käytetty tehokeinona muiden kertojatyyppien ohella (toisaalta törmäsin myös tulkintaan, että kirjassa on etäinen kaikkitietävä kertoja, joka vain välillä puhuttelee lukijaa - en voi itse tosiaan sanoa suuntaan tai toiseen, kun harmikseni en kirjaa nyt saa käsiini). Sanoisinkin, että juuri tehokeinona sinäkertoja (tai lukijan puhuttelu) on parhaimmillaan.
Siinä on kuitenkin riskinsä. Neljännen seinän rikkominen voi pahimmillaan vetäistä lukijan ulos tarinasta, tehdä tarpeettoman koomisen vaikutelman tai olla ärsyttävää. Se voi olla puuduttavaa ja toisteista ja epärealistista.
Parhaimmillaan se kuitenkin syventää lukukokemusta, tarjoaa tuoretta ja hätkähdyttävää näkökulmaa ja lisää huumoria. Ja veikkaanpa, että tämä osittain riippuu lukijasta, jotkut tykkäävät, jotkut eivät.
Se voi myös tarjota lukijalle mahdollisuuden tulkita ja reflektoida lukemaansa uudella tavalla. Ja koska se on harvinaisempi kuin muut kertojatyypit, se voi auttaa sinua erottumaan massasta.
Vinkkejä sinäkertojalla kirjoittamiseen
1. Tutustu esimerkkeihin
Lue kertomuksia, joissa on käytetty sinäkertojaa (esimerkkejä lopussa).
2. Harjoittele
Kokeile matkia erilaisia tyylejä käyttää sinäkertojaa tai valitse vaikka sivu lempikirjastasi ja koeta muuttaa se sinäkertojaan. Kokeile kirjoittaa toimintaa, jossa sinällä on tiukat paikat, tai kuvausta, jossa sinä upotetaan syvälle maailmaan.
3. Ole tarkkana
Sinäkertoja on vaikea kirjoittaa ja lipsahtaa helposti toiseen kertojatyyppiin, jossa vain puhutellaan lukijaa.
4. Kokeile preesensiä
Sinäkertoja hyvin tehtynä upottaa lukijan vieläkin syvemmälle tarinaan kuin minäkertoja. Tätä vaikutelmaa voit tehostaa käyttämällä preesensiä. Mutta kokeile myös ihmeessä imperfektiä, ja testaa, mikä toimii sinun tarinallesi.
5. Pidä se lyhyenä
Ainakin jos vasta harjoittelet sinäkertojan käyttöä, voi olla parasta pysytellä lyhytproosassa, esim. raapaleessa tai novellissa tai sitten käyttää sitä vain tehokeinona romaanissa ajoittain.
6. Kuvaile
Lisää kuvailua, käytä kaikkia aisteja ja upota lukija syvälle maailmaan. Kuvailu lisää tarinan uskottavuutta.
7. Pohdi, mitä kerrot hahmostasi
Onko tarinassa seikkaileva "sinä" oikeasti lukija? Onko hän tyhjä taulu, johon lukija voi heijastaa itsensä vai onko hän sinun luomasi hahmo? Mitä tiedät hänestä? Miten voisit kertoa nämä asiat? "Pidät tulppaaneista, koska äitisi osti niitä joka kevät ja ne muistuttavat, että kesäloma on lähellä" -tyyppiset lausahdukset voivat rakentaa hahmoa, mutta toisaalta ne voivat hämmentää lukijaa, jos hän on tulkinnut itse olevansa mukana tarinassa. Sinäkertojalla lukijan on siis mahdollista pysytellä omana itsenään vs. muilla kertojilla hän kuvittelee itsensä hahmoksi tarinassa. Pakko niin ei kuitenkaan ole olla, vaan voit rakentaa hahmoasi halutessasi. Pohdi, minkä vaikutelman haluat antaa.
8. Pohdi luottamuksen tasoa
Sinäkertojassa on mielestäni mahdollisuuksia vaikka mihin. Sekin voi olla epäluotettava. Itse asiassa sen voi saada aika helposti kuulostamaan manipuloivalta. Toisaalta sillä voi myös huijata lukijaa, jos hän uppoutuu kunnolla tarinaan ja oikeasti kuvittelee olevansa mukana, hän saattaa luottaa kertojaan tavallistakin tiukemmin. Sanoisin, että juuri tuo uppoutumisen aste vaikuttaa ja siksi tämä onkin vaikea asia. Voit yrittää hyötyä siitä, että saat lukijan kyseenalaistamaan kertojaa tai luottamaan tähän, mutta loppujen lopuksi se on lukijasta kiinni. Tietenkin kirjoitustapasi, tyylisi ja kerronnalliset ratkaisut voivat ohjata häntä oikeaan suuntaan.
9. Mieti miksi haluat käyttää sitä
Palveleeko se tarinaasi? Haluatko vain kokeilla kirjoitustaitojasi ja kehittää niitä? Haluatko tehdä jotain vähän erilaista, kirjoittaa muoto edellä tarinan sijaan?
Kaikki käy! Kirjoittajat saavat tehdä hullujakin kokeiluja ja joskus tarina ei ole tärkein - vaikka minulle se useimmiten on ja siksi yleensä blogissakin kehotan miettimään asioita sen edun kannalta. Jos kuitenkin haluat kirjoittaa vaikka novellin juuri kertojatyyppi edellä ja tehdä luovia ratkaisuja, anna mennä!
Mutta pohdi, mikä on sinulle oikeasti tärkeää. Itse joskus unohdan sen ja pohdin tapoja tehdä uusia tuoreita ratkaisuja tai hätkähdyttää lukijoita, näyttää taitojani (ja todennäköisesti epäonnistua siinä) tai vain leikkiä kielellä. Saatan jopa tuntea alemmuutta, kun mietin miten "tavallisesti" tarinani on kirjoitettu. Mutta sitten luen jotakin tekstiä, jossa on juurikin tehty kummallisia ratkaisuja rakenteen, kielen tai muun kanssa ja ymmärrän, että vaikka se voi olla kiinnostavaa, itse en lähtökohtaisesti nauti sellaisten lukemisesta, vaan ne kirjat, jotka oikeasti koskettavat minua, ovat niitä, joissa tarina on tempaissut minut mukaansa. Usein kummalliset ratkaisut tai liian erikoinen kieli estävät minua uppoutumasta kunnolla tarinaan. Niin hienoa kuin olisikin olla joku ylistetty kirjailija, joka uudistaa kirjallisuutta jne. jne., haluanko sitä todella? En. Haluan kirjoittaa tarinoita, joista itse nauttisin.
Se ei tietenkään tarkoita, etteikö jotakin uutta voisi kokeilla, niin huvin vuoksi kuin niissä itselle tärkeissäkin projekteissa. Mutta kun kirjoitat (tai pikemminkin ehkä kun editoit, kirjoittaessa liika miettiminen voi jumiuttaa sen joskus, silloin saa leikkiä ilman syitä), tiedosta miksi teet mitä teet (pätee muuhunkin kuin kertojatyyppiin). On helppoa innostua liikaa ja unohtaa, mitä oikeasti tavoittelee.
Esimerkkejä sinäkertojasta
Nämä ovat esimerkkejä, joita löysin. Valitettavasti lähteeni olivat englanninkielisiä, joten kotimaisia kirjoja tässä nyt ei ole. En ole itse näitä myöskään lukenut, joten en voi sanoa, miten hyviä esimerkkejä ne ovat. Sen verran ymmärsin taustatyöstä, että useimmissa käytetään sinäkertojan lisäksi myös muita kertojia. Erityisesti kiinnostaisi lukea tuo Banksin Syyllisyys, jossa ilmeisesti murhaajan luvut ovat sinäkertojassa. Jos tiedät jonkun teoksen, missä käytetään sinäkertojaa, vinkkaa ihmeessä kommentteihin!
Margaret Atwood: Bread
Erin Morgenstern: Yösirkus
Lorrie Moore: How To Become a Writer
Iain Banks: Syyllisyys
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Mohsin Hamid: Fundamentalisti vasten tahtoaan
Jay McInerney: Manhattanin valot (ilmeisesti kokonaan sinäkertojaa!)
Tom Fletcher: Tässä kirjassa asuu lohikäärme! (lastenkirja)
Tom Robbins: Half Asleep in Frog Pajamas
Vendela Vida: The Diver's Clothes Lie Empty
-mariidah
Lähteet:
Point of View: First, Second and Third Person Explained | Merriam-Webster
Second-Person Point of View: What Is It? (thebalancecareers.com)
Second-Person Point of View: Guide and Examples (prowritingaid.com)
Kommentit
Lähetä kommentti