Minun Top-3 kirjoitusvinkkini

Minulla on paljon kirjoitusvinkkejä, joita hyödynnän säännöllisesti ja jotka ovat tärkeitä prosessilleni. Mutta kaikki vinkit eivät toimi kaikille, se vaikuttaa, millainen kirjoittaja olet, mitä kirjoitat ja missä vaiheessa tarinasi on.

Sanoisin kuitenkin, että on olemassa kolme kirjoitusvinkkiä, jotka pätevät kaikille, kaikissa tilanteissa. Ainakin minulle nämä ovat ehdottomasti tärkeimmät. Oikeastaan ne ovat ne, joita noudatin kun kirjoitin ensimmäisen romaanikäsikirjoitukseni (Suotytön). En olisi pystynyt siihen ilman näitä kolmea kohtaa.

Nämä kaikki ovat ehdottoman tärkeitä asioita, mutta tärkein on viimeisenä. Sitä ilman sinusta ei voi tulla kirjailijaa. Järjestyksen valitsin kuitenkin sen perusteella, missä järjestyksessä minä aloin näitä periaatteita noudattaa elämässäni.

Eli jos haaveilet kirjailijaksi tulemisesta tai muuten vain kirjoittamisesta paremmin, kiinnitä huomiota näihin kolmeen asiaan.

Lue paljon

Jos sinulla on jokin tietty genre, jota kirjoitat, lue paljon sen genren kirjoja. Mutta lue myös mukavuusalueesi ulkopuolelta. Lue klassikkoja, lue viihdekirjoja, lue korkeaa kirjallisuutta, aikuisten-, nuorten- ja lastenkirjallisuutta, miesten- ja naistenkirjallisuutta, lgbtqia+-kirjallisuutta, ei-länsimaisia kirjoja. Lue sellaisiakin, joista et pidä yhtään, joita vihaat. Lue runoutta, lue draamaa, lue säeromaaneja, lue tietokirjoja, elämänkertoja, sarjakuvia. Lue bestsellereitä, lue kriitikkojen lemppareita. Kysy suosituksia kohderyhmäsi edustajilta, ystäviltäsi, vanhemmiltasi, muilta kirjoittajilta.

Kuluta myös muita tarinoita. Jotkut kirjoitusvinkit sanovat, että kirjoittajan pitäisi lopettaa tv:n ja elokuvien katsominen. Ymmärrän pointin, sillä nuo mediat eivät aktivoi mielikuvitusta yhtä paljoa vaan passivoivat helpommin, mutta nekin ovat tarinankerrontaa. Myös videopeleissä on hienoja tarinoita ja niistä voi oppia esim. hahmonkehitystä, aktiivisen päähenkilön tärkeyttä ja valintojen merkitystä juoneen.

Opettele analysoimaan lukemaasi ja muita kohtaamiasi tarinoita. Lähde liikkeelle siitä, mistä pidät niissä ja mistä et. Pohdi niiden kieltä, dialogia, rakennetta, trooppeja, hahmoja, maailmanrakennusta. Bongaa juoniaukkoja ja epäloogisuuksia, hyviä oivalluksia ja rytmitystä. Pohdi mikä toimii ja mikä ei. Lue myös muiden arvosteluja ja analyyseja, katso faniteoriavideoita. Varoitus: opettele myös kääntämään välillä analyysisilmä pois päältä ja vain nauttimaan tarinasta (tämä on nykyisin vaikeaa minulle).

Lukeminen laajentaa sanavarastoa, kehittää tarinankerrontakykyä ja omaa sisäistä ääntä. Se tarjoaa inspiraatiota ja uusia ideoita. Se myös parantaa keskittymiskykyä ja opettaa olemaan omien ajatusten kanssa yksin, mikä on kirjoittajalle tärkeää.

Photo by Matias North on Unsplash

Ympäröi itsesi kirjoittamiseen liittyvillä asioilla

Etenkin ihmisillä! En voi korostaa, kuinka iso vaikutus tällä oli siihen, että koskaan kirjoitin mitään. Helpoin tapa löytää muita kirjoittajia on mennä kirjoituskurssille. Toinen on some. Instagramissa meillä on ihana kirjoittajayhteisö, jonka kautta olen saanut uusia ystäviä. Kirjoituspiirini taas on lähtöisin ensimmäiseltä koskaan käymältäni kurssilta.

Ennen kuin menin työväenopiston (=kansalaisopiston) kurssille, kirjoittaminen oli vain haave, joka aina välillä purskahti lähemmäs pintaa ja välillä unohtui pitkäksi aikaa. Kävin kyllä teinivuosinakin online-kirjoituskursseilla ja kouluni järjestämällä kurssilla ja yritin aloittaa kirjoituspiiriä kavereideni kanssa. Aloitin myös välillä pidempien tekstien kirjoittamista, mutta ne tyssäsivät nopeasti.

Kun menin kurssille ja tajusin, että kirjoittamista voi oikeasti opiskella ja löysin kirjoitusvinkkien maailman, kirjoittaminen alkoi pikkuhiljaa hiipiä osaksi arkeani. Koska itse olen vahvasti suunnittelija, olivat aiemmat projektini tyssänneet siihen, etten tiennyt, että kirjoittamisenkin taustalla on tiedettä ja teoriaa. Aloin opiskella kirjoittamista itsenäisesti netin kirjoitusvinkkien avulla ja lisäksi tapasin muita kirjoittajia kerran viikossa kirjoituspiirissä. En vielä juurikaan kirjoittanut pakollisten kurssitehtävien lisäksi, mutta mietin kirjoittamista säännöllisesti, puhuin siitä muiden kanssa ja näin, kun muut tekivät sitä, onnistuivat siinä. Kolusin netistä kaikki mahdolliset Kuinka minusta tuli kirjailija -tarinat. Näin kirjoittamisen ajatteleminen ei päässyt unohtumaan ja hautautumaan arjen kiireiden ja muiden kiinnostuksenkohteiden alle.

Vuoden päästä siitä, kun menin kurssille, kirjoitin ensimmäisen romaanikäsikirjoitukseni.

Photo by Jessica Delp on Unsplash

Kirjoita

Vinkki, joka toistuu netin kirjoituspalstoilla varmasti eniten ja joka on kaikessa totuudessaan äärimmäisen turhauttava. Aina, jos joku tuskailee, että miten hänestä voisi tulla kirjailija, kaikki vain kommentoivat "Kirjoita!"

Suoraan sanottuna, ei siihen muuta keinoa olekaan. Kaikki valmistautuminen, opiskelu, unelmointi, jutteleminen, suunnittelu ja aikomusten julistaminen on turhaa, jos et ikinä kirjoita, ja vielä tärkeämpää: jos et ikinä kirjoita mitään valmiiksi. Tämä on se kohta, johon useimpien unelmat tyssäävät. Kirjoittaminen on nimittäin rankkaa!

Prosessin helpottamiseksi on läjäpäin vinkkejä. Kirjoittamistyylejä ja -prosesseja on kuitenkin yhtä paljon kuin kirjoittajia. Yksi malli ei sovi kaikille. Kokeile erilaisia tapoja, älä jumitu siihen ensimmäiseen. Ole sisukas. Jatka silloinkin, kun ei huvittaisi. Älä odota inspiraatiota, vaan istu alas ja kirjoita edes yksi lause. Yritä saada projekteja loppuun, kirjoita vaikka jotakin lyhyttä ensin. Se, että kirjoitat huonon tarinan loppuun, opettaa sinulle paljon enemmän kuin kymmenen hyvän tarinan alkua. Kun olen kirjoittanut jotakin valmiiksi, editoi. Katso omaa tekstiäsi mahdollisimman objektiivisin silmin (kunnon tauko auttaa), muokkaa sitä, pyydä palautetta muilta kirjoittajilta ja muokkaa sitä taas. Anna myös palautetta muiden teksteistä.

Photo by Hans Isaacson on Unsplash

Jotkut kirjoittavat suunnittelematta, jotkut tarkkojen kaavioiden avulla, moni on jotakin siltä väliltä. Jotkut kirjoittavat hitaammin, sykähdyksissä tai muutaman sanan joka päivä, ja työstävät vuosien ajan käsikirjoitustaan. Jotkut taas "oksentavat" ensimmäisen version paperille nopeasti ja jättävät enemmän editoinnin varaan. Tavat ovat erilaisia ja voivat vaihdella myös eri projektien välillä. Niitä ei voi asettaa parhausjärjestykseen, vaan jokaisessa on puolensa.

Kirjoittaminen voi tuntua todella pelottavalta ennen kuin on tosissaan yrittänyt sitä tai ennen kuin on koskaan saanut käsikirjoitusta valmiiksi. Mutta minä olen varma, että kuka tahansa pystyy kirjoittamaan romaanikäsikirjoituksen, jos on vain tarpeeksi sisukas.

Yritän tässä blogissa tarjota tukea etenkin kahteen viimeiseen näistä vinkeistä. Jaan niitä vinkkejä, joiden kautta löysin itse oman tapani kirjoittaa sekä esittelyjä kirjoitusoppaista, -kursseista ym. portaaleista, jotka tarjoavat lisää vinkkejä ja erilaisista näkökulmista. Haluan myös kannustaa kaikkia kirjoittamisesta unelmoivia kirjoittamaan ja välillä herätellä napakamminkin.

Eli jos haaveilet kirjoittamisesta, lopeta haaveilu, laita puhelin alas, ota vihko tai tietokone ja kirjoita vaikka viisi minuuttia. Jos sinulla ei ole ideaa mitä kirjoittaa, kirjoita tajunnanvirtaa tai mahdollisia kirjaideoita, aloita vaikka niistä huonoista ideoista, joista et ainakaan halua kirjoittaa. Tee se nyt. Tee se uudelleen huomenna. Tee se, kunnes lyöt viimeisen pisteen paikoilleen.

-mariidah