Voiko lukihäiriöinen olla kirjailija?
TikTokissa sain kysymyksen, että voiko lukihäiriö estää kirjailijan uran ja mitä vinkkejä lukihäiriöiselle kirjoittajalle olisi. Tämä on ensimmäinen kahdesta postauksessa. Nyt ensin kerron sekä omia ajatuksiani kielestä että yleistä tietoa lukihäiriöstä, seuraava taas keskittyy konkreettisiin vinkkeihin.
Sanon heti, että minulla itselläni ei ole lukihäiriötä, mutta perheessäni ja lähipiirissäni on useammalla ja jotakin tiedän siitä myös koulutustaustani takia. Tein kuitenkin taustatyötä postauksia varten ja suurin osa vinkeistä tuleekin siltä pohjalta, lähteet löytyvät lopusta.
Puhun nyt lukihäiriöstä eli lukemisen erityisvaikeudesta eli dysleksiasta (nykyään suositellaan käytettäväksi lukivaikeus-sanaa, tässä postauksessa käytän nyt lukihäiriötä, koska sillä kysyttiin ja se on useimmissa lähteissä). Tosin veikkaisinpa, että osan vinkeistä voisi yleistää koskemaan erilaisia hahmotushäiriöitä ja moni toimii varmasti kelle tahansa kirjoittajalle.
Koska vaikeudet kielen ja lukemisen kanssa voivat olla hyvinkin eri tyyppisiä, käytän nyt sanaa lukihäiriö kuvaamaan näitä kaikkia tässä postauksessa. Jos sinulla on jonkinlainen kielellinen vaikeus, mieti siis mitkä vinkit pätevät sinulle. Näin kehotankin toimimaan aina kaikkien vinkkipostauksieni kanssa, sillä kirjoittajat ovat hyvin erilaisia eivätkä samat vinkit vain yksinkertaisesti toimi kaikille.
On totta, että lukihäiriö varmasti tuo omat vaikeutensa kirjoittamiseen, mutta mikään este se ei ole kirjan kirjoittamiselle tai kirjailijan uralle. On monia julkaisseita, mahtavia kirjailijoita, joilla on lukihäiriö, esimerkiksi Agatha Christie.
Kieli, sanat, pilkut ja pisteet ovat niitä, mitkä tuovat tarinan kirjoittajan päästä todellisuuteen. Mukavan lukukokemuksen kannalta on tärkeää, että kielioppi ja oikeinkirjoitus ovat kohdillaan. Mutta kannattaako niitä miettiä missä vaiheessa kirjoittamisprosessia?
Jotkut kirjoittajat ovat kielivetoisia, mutta minä olen tarinavetoinen, enkä siis osaa sanoa heidän prosesseistaan. Minulle tärkeintä kirjoittamisessa on välittää lukijalle pääni sisällä oleva tarina. Vaikka kauniista kielestä pidänkin, se tulee aina toisena enkä juuri pidä tarinoista, joissa kieltä nostetaan esiin tarinan kustannuksella.
Minulle tarinan ensimmäisen version kirjoittaminen on aika nopea prosessi ja silloin vain näpyttelen päässäni pyörivää elokuvaa ylös, jopa niin vauhdilla, että sormet eivät pysy mukana. Niinpä käsikirjoitus onkin täynnä kirjoitusvirheitä, huonoja lauserakenteita ja siitä usein puuttuu sanojakin välistä. Mistään tästä en ota stressiä, en edes ensimmäisellä editointikierroksella (vaikka räikeimpiä kohtia korjailenkin), sillä kielen tason editointi tulee minulle aikaisintaan neljännen version kohdalla. Silloinkaan en ensimmäisenä mieti kielioppia tai oikeinkirjoitusta, ne ovat vuorossa aivan lopuksi ja se kierros onkin hyvin sieluton ja mekaaninen, johon usein käytän apuna myös wordin oikolukutoimintoa.
Yritän nyt siis sanoa, että älä stressaa liikaa kielestä. Hio se tietenkin niin pitkälle kuin voit, mutta jos tarinasi on vetävä, jos sinulla on sanottavaa, se näkyy kyllä. Lukihäiriö ei automaattisesti tarkoita, että kielesi olisi jotenkin huonompaa tai köyhempää kuin muilla ja vaikka sinulla olisi ongelmia sen kanssa, keinoja ja apuvälineitä löytyy. Etenkään oikeinkirjoituksesta ei kannata ottaa liikaa paineita, se on vain pintaa ja siihen löytyy apua.
Jos käsikirjoituksesi valikoituu kustannettavaksi, kustannustoimittaja auttaa varmasti kielen kanssa. Ja jos haluaa, saatekirjeessä voi mainita, että sinulla on lukihäiriö.
Lukihäiriöön voi suhtautua myös vahvuutena, samoin kuin muihin hankaluuksiin mitä ihmisillä voi olla. Useinhan häiriöistä puhuessa tarkoitetaan, että ko. henkilö hahmottaa maailmaa jotenkin eri tavalla kuin "normaalisti", enkä siksi erityisemmin pidä tuosta "häiriö"-sanasta. Ja juuri sehän on taiteen ja kirjoittamisen kanssa hienointa, että ne ovat tapa tarjota sitä omaa, uniikkia hahmotusta ja kokemuksia muille. Se, että näkee maailman eri tavalla kuin joku toinen, ei tarkoita, että se olisi huonompi tapa. Loppujen lopuksi jokaisella on oma uniikki tapansa kokea elämää, eikä niitä voi laittaa parhausjärjestykseen.
Tämän lähteen mukaan monet lukihäiriöiset ovat itse asiassa tavallista parempia tarinankertojia, verbaalisesti lahjakkaampia ja hyviä luovassa ongelmanratkaisussa (tosin mainittakoon, että en löytänyt linkkiä alkuperäiseen tutkimukseen).
Suosittelen ehdottomasti lukemaan tämän artikkelin suomalaisesta kirjailijasta Petra Rautiaisesta, jolla on lukihäiriö. Minulla on ollut ilo olla hänen ohjaamallaan kurssilla ja jutella hänen kanssaan muutenkin ja veikkaisinpa, että jos aihe kiinnostaa enemmän, häneltä voi kysyä esimerkiksi Instagramin puolella siitä lisää. Muutenkin kannattaa hänen ig:nsä laittaa seurantaan, siellä hän kertoo kirjailijan elämästä ja kirjoittamisesta mielenkiintoisella ja helposti lähestyttävällä tavalla!
Tässä artikkelissa myös Kirsti Manninen eli kirjailijanimeltään Enni Mustonen kertoo lukihäiriöstään ja kuinka se on auttanut häntä olemaan kirjailija.
-mariidah
Lähteet:
Oppimiskyvyn häiriöt (lukihäiriö ym.) - Terveyskirjasto
Lukemisen erityisvaikeus – Wikipedia
Usein kysyttyä - Lukihäiriö (lukihairio.fi)
Dyslexia is My SUPERPOWER - Dyslexia | Dyslexic Advantage
Dyslexia Is a Writer's Superpower (With Help) - Writer's Digest (writersdigest.com)
Kirjailija Petra Rautiainen ei antanut lukihäiriön ja epäilijöiden lannistaa (anna.fi)
Kirjailija Kirsti Manninen: "Lukihäiriö ei hidasta työntekoani, päinvastoin" (omaaikalehti.fi)
Onko lukihäiriö este vai avain menestykseen? | Akuutti | yle.fi
Kommentit
Lähetä kommentti