Onko suomalainen (nuorten)kirjallisuus ihan kuraa?
Kerroin aiemmin saamastani palautteesta, jossa kehotettiin lakata kirjoittamasta fantasiaa ja vaihtaa johonkin myyvämpään genreen.
Välillä pohdin, että entä jos palautteen antaja oli oikeassa, edes osittain? Kaikista omin genre minulle on nuorten fantasia, etenkin fantasiamaailmaan sijoittuvat tarinat. Voisin myös puhua YA-fantasiasta. Sitä luen eniten itse, se on minulle rakkain ja kiinnostavin genre ja suurin osa ideoistani sopii lähtökohtaisesti siihen.
Olen kerran lähettänyt yhden tarinoistani kustantamoille, ja sain yhdestä kannustavaa palautetta. Sieltä sanottiin, että he eivät kuitenkaan valitettavasti julkaise fantasiamaailmoihin sijoittuvia tarinoita, vaan panostavat urbaanifantasiaan.
Eli pitäisikö minun kokeilla kirjoittaa enemmän sellaista, mitä julkaistaan? Palautteen antaja kehotti kokeilemaan esim. huumoria, jolle kuulemma olisi nyt tilausta, ja vaihtamaan kohderyhmän aikuisiin. Ja julkaisupäätöksethän perustuvat siihen, mitä ihmiset ostavat. Monet sanovat, että nuoret eivät enää lue kirjoja. Kuitenkin YA-fantasia on maailmalla iso bisnes ja Suomessakin luetaan sitä paljon käännöskirjallisuutena. Miksi suomalainen kirjallisuus ei siis kiinnosta? (huom. En oikeasti tiedä mitään konkreettisia myyntilukuja tai trendejä, kommentoin vain omia ajatuksiani ja mitä olen muualla kuullut. Jos joku tietää niin olisi mielenkiintoista kuulla!)
Onko vika lukijoissa vai kirjoissa? Vai kenessäkään? Myönnän, että itsekin tartun ehkä helpommin käännöskirjaan kuin suomalaiseen, tai näin ainakin oli joskus aiemmin. Se liittyy johonkin teininä tekemääni havaintoon (väärään sellaiseen), että suomalaisen kirjoittama kirja ei vain ole samalla tavalla kiinnostava, kutkuttava ja mukaansa tempaava.
Olen aikuisena tarkoituksella yrittänyt muuttaa mielipidettäni ja olenkin siinä onnistunut. Se oli loppujen lopuksi helppoa, ihania kirjoja löytyi pian. Joitakin, mitä nyt tulee mieleen, ovat olleet Annukka Salaman Faunoidit-sarja, Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras -trilogia, Meri Luttisen Myrskynsilmä, ja Erika Vikin Kaksosauringot-trilogia (etenkin toinen osa).
Kuitenkin tunnistan vieläkin itsessäni murusen sitä teiniä, joka ei välittänyt suomalaisista kirjoista. Minua hävettää todella paljon myöntää tämä, mutta kyllä se on siellä. Se on hyvin pieni eikä enää toivon mukaan ole vaikuttamassa lukijakäyttäytymiseeni. En kuitenkaan nolostuksesta huolimatta halua vaieta asiasta, sillä halua tutkia tuota osasta, haluan ymmärtää, miksi teininä ajattelin niin. En muista, johtuiko se jostakin tietystä kirjasta vai mistä. Oliko se jotakin amerikkalaisuuden ihannointia? Vaikuttiko siihen markkinointi? Tv-sarjat, elokuvat? Koulussa luettavat kirjat?
En kuitenkaan nuorena mitenkään hävennyt Suomea, päinvastoin. Olin paljon mukana eri tahojen kansainvälisessä toiminnassa ja aina ylpeä kotimaastani, aina mielelläni esittelemässä sitä ja suomalaisuutta. Miksi se ei yltänyt sen kirjallisuuteen samalla tavalla?
Uskon, että en ole ainoa, joka on joskus ajatellut näin. Voisiko asiaa pohtimalla löytää jopa jotakin ratkaisuja siihen, miten lisätään nuorten lukuharrastusta? En ole enää teini, en ole pitkään aikaan ollut, joten en voi sanoa, mitä nykynuoret ajattelevat asiasta, mutta veikkaanpa, ettei tällainen ajattelu ole vähentynyt. Muistan kyllä, etten ollut ainoa kaveripiirissäni, joka ajatteli näin. Toisaalta minulla oli onneksi myös kavereita, jotka eivät todellakaan olleet sitä mieltä, vaan suosittelivat myös suomalaista luettavaa.
Tietenkin myös tarjonta vaikuttaa. Jos ei julkaista, ei ole mitä lukea, ei ole tarinoita, jotka voisivat napata mukaansa ja muuttaa mielipiteitä. Onneksi nuorten fantasiakirjallisuutta ja muutakin lanu-kirjallisuutta kuitenkin julkaistaan enkä kyllä allekirjoita joskus kuulemaani väittämää, että kirjallisuus olisi kuolemassa.
Koko ajan nimittäin julkaistaan uusia, ihania kirjoja. Jos on etenkin YA-kirjallisuudesta kiinnostunut, suosittelen tsekkaamaan suomalaisen For YA -youtubekanavan. Siellä on vinkkejä sekä kirjoittamiseen että lukemiseen liittyen, ja esitellään sekä uusia että vanhempiakin YA-kirjoja, niin suomalaisia kuin käännöskirjallisuuttakin. Sitä pitävät kirjailijat Elina Pitkäkangas ja Sini Helminen. Tässä linkki: (224) For YA - YouTube
Toivon toki, ettei kenelläkään ole niin vääristyneitä ennakkoluuloja kuin minulla teininä, mutta kannattaa pohtia omia (luku)tottumuksiaan. Ehkä sieltä löytyy jotakin, mitä ei ole edes niin tiedostanut. Sitten vain rohkeasti kokeilemaan uutta!
-mariidah
Kommentit
Lähetä kommentti