Kirjoitin kirjan alle 1,5 kk:ssa
No en toki kirjaa, vaan romaanikäsikirjoituksen ensimmäisen version. Anteeksi raflaava otsikko, olen varmaan lukenut likaa bloggaamisohjeita.
Eli Pihlajapalatsin ykkösdrafti vihdoin valmis! Oli oikeastaan jo eilen, mutta sen jälkeen halusin pitää vain vapaata, joten kirjoittelen tämän tänään.
Oli muuten ensimmäinen päivä, kun en kirjoittanut tai editoinut. Tuntuu tosi oudolta. Olin myös ensimmäistä päivää töissä . Kun tulin kotiin, oli vain kummallinen tyhjä fiilis ja kone huusi yläkerrasta tuijottamaan Scriveneriä. Istuin kuitenkin päättäväisesti sohvalle ja luin kirjaa. Tai no, kirjoitusopasta, eli Stephen Kingin Kirjoittamisesta. Mutta sitä ei lasketa kirjoittamiseksi, ainakaan juuri nyt! Sen jälkeen kaivoin pleikan naftaliinista ja pelasin pitkästä aikaa, oli kyllä mahtavaa, mutta tosi kummallista myös.
Olin unohtanut sulkea tiedoston, joten tuli taas äsken nähtyä siitä vilaus. Aavemainen olo. Mutta ei auta muu kuin haudata se nyt jonnekin syvälle, antaa unohtua ja kääntää ajatuksia aktiivisesti johonkin ihan muuhun!
Sallinette kuitenkin vielä ihan viimeiset fiilistelyt? Tämä haikeuden ja voitonriemun tunne on niin ainutlaatuisen mahtava, enkä tiedä olenko sitä kahden edellisen käsiksen kanssa edes tällä tavalla kokenut.
Joitain asioita olenkin jo kertonut tehneeni eri tavalla Pihlajapalatsin kanssa, esimerkiksi aina yhden luvun kerrallaan suunnittelun ennen sen kirjoittamista. Huomasin, että se selvästi muutti kirjoitusprosessia, etenkin hahmojen motivaatioiden ja kehityskaarien kuvaamisen kannalta. Siinä isona tekijänä olivat kohtauskortit, joita käytin, esittelyt niistä tulossa blogiin jossain vaiheessa! Aiemmin olen hyppinyt juonikiveltä toiselle kirjoittaessani, nyt pysähdyin miettimään, mitä hahmoni tuntevan sillä kivellä, miten eteenpäin siirtyminen muuttaa heitä. Aiemmin annoin sen vain tulla tarinan myötä. Kolmea valtakuntaa editoidessa lisäilinkin huomattavasti juuri hahmokaariin materiaalia, se kokemus toki varmaan vaikutti myös nyt.
En osaa vielä sanoa, onko tuo ollut hyvä vai huono asia. Editoidessa sen sitten näkee. Sanotaanko, että nyt minulla on oikeasti sellainen fiilis, että kakkosdrafti tulee olemaan lyhyempi kuin ensimmäinen. Aiemmin ole aina pikemminkin lisäillyt vain sanoja, mm. noita hahmopohjustuksia.
Lopputulema oli 94 290 sanaa, joka minun wordini asetuksilla (Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1,5) tekee 318 liuskaa ja 34 lukua. Alun perin taisin laskea, että sanoja tulisi suunnitelman mukaan 65 K, toki jo silloin arvelin, että venyy kuitenkin siihen 75-80K, johon yleensä ensimmäiset versioni aika lailla putoavat. Tämä onkin itse asiassa pisin ykkösdraftini koskaan! Jopa pidempi kuin Kolme valtakuntaa, joka toki editoidessa on paisunut tätä pidemmäksi.
Minulla on tosi hyvä fiilis tästä tarinasta, niin kuin aina kirjoitusvaiheessa. Nyt hieman alkaa epävarmuus koputella, ja pahiten se iskee sitten editointivaiheessa. Odotan ihan sormet syyhyten, että pääsisi jo viilailemaan, mutta pakko odottaa. Stephen King suosittelee muuten vähintään kuuden viikon odotusta, saa nähdä pystynkö siihen. Useimmissa tapauksissa olen kyllä odottanut pitkään, ehkä keskimäärin noin 6 kk.
Pihlajapalatsi oli toinen Scriveneriin kirjoittamani ykkösdrafti ja nyt osasin jo hyödyntää ihan eri tavalla sen ominaisuuksia. Olen erityisen tyytyväinen oivallukseen tehdä jo nyt editoinnin to do -lista, johon laitoin kirjoittaessa ajatuksia, kun tajusin jotain menneen pieleen tai muutin jotain yksityiskohtaa tai koin, että jokin luku/kohtaus/dialogi ei oikein toiminut. Se helpotti paljon eteenpäin painamista, kun totesi, että nyt tuli kirjoitettua jotakin sekamelskaa ja pystyi vain merkitsemään sen tarkistamisen/korjaamisen listalle ja näin ollen jättämään taakseen.
Nyt hahmot saavat levätä ja niin saan minäkin. Ajattelin pikkuhiljaa pienen kirjoittamistauon jälkeen suuntailla ajatuksia joko Kolmen valtakunnan tai romantiikkatarinan editointiin. Viikonloppuna onkin chick lit -kurssia, ehkä se herättelisi taas inspiraatiota!
Tämä viikko näyttää aika kiireiseltä, joten en lupaa mitään, mutta ajattelin pyrkiväni joululomallakin päivittelemään blogia sen kolmisen kertaa viikossa ainakin!
-mariidah
Kiitoksia haasteesta, kävin tsekkaamassa blogisi! Jätän tämän kuitenkin tällä kertaa väliin, sillä ei oikein osu blogini aihepiiriin. :)
VastaaPoista