Hahmokaaret osa 13: Kolmas näytös
Vihdoin ja viimein palataan jälleen hahmokaarien pariin! Tällä kertaa käsittelyssä on kolmas ja viimeinen näytös. Kuten aiemminkin, postaus pohjautuu K. M. Weilandin artikkelisarjaan, mutta lisäksi muihin lähteisiin ja omaan taustatyöhöni.
Nyt on aika alkaa vääntää nuppeja kaakkoon. Loppu lähestyy, mutta ei ole vielä täällä. Jännite on avainsanassa - sen tulisi kasvaa kohti tarinan huipentumaa. Kaikki se, mitä olemme ensimmäisen ja toisen näytöksen ajan rakentaneet, on nyt näyttämässä voimansa. Enää ei ole aika esitellä uusia hahmoja tai vetää hatusta uusia elementtejä. Nyt lunastetaan se, mitä on asetettu.
Tai ehkä ei aivan vielä. Jotta hahmokaari voisi näyttäytyä todellisessa voimassaan, on paras nyhtää siitä kaikki mahdollinen irti ennen tarinan kulminoitumaa.
Mitä päähenkilöllesi siis tapahtuu?
Kolmas juonipiste iski häntä märällä rätillä naamaan. Se kuitenkin myös osoitti hänen kehityksensä. Hän seurasi totuutta, eikä harhaluuloaan, mutta nyt se, mitä hän haluaa, saattaa olla hänen ulottumattomissaan.
Hahmosi on oppinut totuuden. Mutta onko se sen arvoista? Ulkoisesti kolmas näytös näyttää, kuinka päähenkilösi yrittää saavuttaa tasapainon ennen viimeistä kohtaamista antagonistin kanssa huipentumassa. Päähenkilön sisällä on kuitenkin taistellaan jo: Haluaako hän seurata totuutta vai palata takaisin harhaluulonsa tuttuun ja turvalliseen huomaan?
Kolmannen näytöksen rakenne
-kolmas näytös alkaa pamauksella: kolmannella juonipisteellä
-kolmas näytös kokoaa kaikki tärkeät palaset yhteen (kaikki tärkeät hahmot, esineet ym.)
-kaikki sivujuonet käsitellään loppuun
-kaikki aiemmat asetukset (eng. foreshadowing) lunastetaan
-kolmas näytös on tarinan viimeinen neljännes, alkaen 75 % kohdalla tai vähän ennen sitä ja jatkuen loppuun asti
Kolmannen näytöksen neljä tehtävää
Näistä neljästä ensimmäinen ja viimeinen ovat ajoitukseltaan tarkempia (ensimmäinen heti kolmannen juonipisteen jälkeen, viimeinen juuri ennen huipentumaa), mutta muuten asiat kehittyvät pala palalta eikä tarkasti ajoitettuna. Mieti oman tarinasi kulkua ja rytmitystä! Nyt kun loppu lähestyy, on tärkeää pitää lukija tuolillaan eikä vahingossa paljastaa tai ratkaista mitään liian aikaisin, muuten loppu on vaarassa lässähtää.
1. Nosta panoksia
Hahmon on nyt toivuttava kolmannen juonipisteen aiheuttamasta järkytyksestä. Se oli kuin puukko selkään ja nyt hän vain haluaa luovuttaa. Hän ehkä näki totuuden, mutta se ei juuri nyt lohduta.
Eli mitä sinun kirjoittajana pitää tehdä? Nosta panoksia! Tämä on jatko-osa kolmannelle juonipisteelle. Älä päästä päähenkilöäsi helpolla. Mieti, mikä olisi kamalin asia, mitä nyt voisi tapahtua, kun hän jo makaa lyötynä maassa. Jos hän on henkisesti rikki, mitä jos tekisit hänestä rikkinäisen myös fyysisesti? Näkikö hän juuri vanhempiensa kuolevan? Laita hänet pakenemaan oman henkensä edestä, kantaen orpoja sisaruksiaan, vuotava haava jalassaan, keskelle tulipaloa. Tai mikä nyt vain sopii sinun tarinaasi, kunhan et anna hänen vahingossakaan kuvitella, että totuuden mukaan toimiminen oli sittenkin hyvä asia!
Esimerkiksi romantiikassa tämä voisi tarkoittaa sitä, että jos hän juuri riiteli rakastettunsa kanssa ja erosi, niin kun hän menee avautumaan siitä parhaalle ystävälleen, ystävä ei olekaan hänen puolellaan. Tai ehkä hän juo suruunsa ja missaa sen tärkeän esitelmän töissä, johon hän on koko ajan valmistautunut. Tai kun hän yrittää mennä pyytämään anteeksi, hän löytääkin rakastettunsa toisen naisen käsivarsilta.
Anna hänen velloa surkeudessaan hetken aikaa. Ja potkaise häntä sitten perseelle. Hänen täytyy nousta ylös ja jatkaa. Hänen täytyy valita luovuttamisen ja taistelun jatkamisen väliltä. Hänen täytyy ymmärtää, että se, mitä hän tarvitsee, on kaiken kivun arvoista.
Hahmosi ymmärtää, että se mitä hän teki, oli oikein ja hän tekisi sen uudelleen. Hän ymmärtää, että vaikka totuus ei tule kivuttomasti, se on ainoa oikea tie. Tässä kohtaa hän todella on muuttunut. Hän on ehkä vielä säröillä ja kunnon isku antagonistilta juuri nyt kaataisi hänet, mutta hän on uusi ihminen (tai jokin muu laji, jos kirjoitat spefiä).
Kaksin karkuteillä elokuvassa Eugenea on juuri huijattu ja hän on menettänyt sekä kruunun että elämänsä rakkauden. Seuraavassa kohtauksessa hän on vankilassa ja häntä tullaan hakemaan hirtettäväksi. Hän näkee entiset rikoskumppaninsa sellissä ja hänelle paljastuu, että Tähkäpää on joutunut takaisin julman ja alistavan huoltajansa käsiin, ja että juuri tuo nainen on vastuussa hänenkin ahdingostaan. Hän yrittää kiljua vartijoille, että Tähkäpää on vaarassa, mutta nämä eivät kuuntele vaan raahaavat häntä eteenpäin.
2. Pidä hahmo epätasapainossa
Nyt, kun hahmosi on valinnut totuuden, voisi vaikuttaa siltä, että hänen hahmokaarensa on valmis. Näin ei kuitenkaan ole, vaan lopullinen testi on vasta tulossa huipentumassa. Niinpä kolmannen näytöksen ajan sinun täytyy pitää sekä hahmosi että lukija epätasapainossa, jotta jännite säilyisi.
Vaikka hahmo onkin nyt nähnyt totuuden arvon ja se on ottanut harhaluulon paikan hänen elämässään, hän ei saa olla 100 % varma valinnastaan. Anna hänelle syitä ja mahdollisuuksia epäillä valintaansa. Testaa hänen päätöksensä lujuutta. Hän ei ole vielä onnellinen tai valmis. Laita hänet arvailemaan, valitsiko hän sittenkään oikein. Houkuttele häntä lupauksilla harhaluulon seuraamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Tee totuudesta vaikea.
Vaikka totuus on siis avannut polun onneen ja menestykseen, hahmosi ei vielä ole päässyt päämääräänsä.
Autoissa Salama on raahattu uusien ystäviensä luota suoraan kisaamaan. Sitähän hän koko alkupuoliskon ajan halusi, mutta nyt hänen tunteensa ovat yhtä sekasotkua, eikä hän pysty keskittymään.
.jpg)
3. Näytä kuinka pitkälle hahmo on päässyt
Hahmostasi ehkä tuntuu tässä kohtaa, että hän on jumissa eikä edisty, mutta se ei ole totta. On selvää, että hän on muuttunut, ettei hän ole enää se sama tyyppi, joka lähti seikkailulle. Selvennä tätä näyttämällä lukijalle konkreettisesti, kuinka hän toimii nyt toisin. Muutos ei siis ole pelkästään hahmosi ajatuksissa, vaan pätee myös käytännössä.
Peilikohtaukset ovat hyvä keino tähän. Jos alussa oli kohtaus, jossa hahmo esitteli lukijoille harhaluuloaan ja tarvettaan muuttua, laita hänet nyt vastaavaan tilanteeseen, jossa hän valitsee tehdä toisin. Laita hänet tekemään tai sanomaan jotain, mitä hän ei olisi tarinan alussa ikinä tehnyt.
Voit myös harkita hyödyntäväsi hahmosi haamua tässä, jos se on esimerkiksi joku ihminen, joka ei ole aiemmin saanut sivuaikaa. Ehkä hän tapaa entisen koulukiusaajansa tai exän, jota loukkasi pahasti.
Jurassic Parkissa Alan Grant käyttäytyy nyt täysin eri tavalla lasten kanssa, hän suojelee heitä, vitsailee ja jopa silittää Timin hiuksia.
4. Uusi hyökkäys hahmon uskomuksia vastaan
Kun huipentuma lähestyy (eli vähän ennen kolmannen näytöksen puoliväliä), hyökkää vielä kerran totuutta vastaan. Tässä kohtaa ei ole hyvä käyttää pääantagonistia, sillä hänen vuoronsa on huipentumassa. Hyödynnä siis jotakuta pienempää antagonistia tai jopa liittolaista, joka epäilee hahmon muutosta tai pelkää tämän puolesta tai hahmon omia sisäisiä ajatuksia.
Kyseenalaista vielä kerran, onko totuus sittenkään oikea polku hahmolle. Olisiko hän onnellisempi, jos hän nyt vain luovuttaisi? Tai jos ei onnellisempi, niin ainakin turvassa? Ehkä hänen ei tarvitsisi lainkaan taistella antagonistia vastaan? Tai ehkä hänen mahdollisuutensa voittaa olisivat paremmat, jos hän ei pitäisi niin tiukasti kiinni totuudesta?
Hahmosi kieltäytyy seireenin kutsusta, mutta tee selväksi, että se on houkutteleva tarjous. Mitä vakuuttavamman saat tästä tilanteesta, mitä enemmän nostat epäilyksiä lukijan päässä, että onkohan hahmo sittenkään valmis vielä kohtaamaan antagonistin viimeisen hyökkäyksen, sitä suurempi jännite huipentumaan mennessä on.
Huolehdi kuitenkin siitä, ettei tämä kohtaus ole jännitteisempi kuin itse huipentuma. Panosten ja jännitteen tulisi koko ajan kasvaa. Mieti myös tarinan rytmitystä. Sopiiko sinun tarinaasi, että viimeisen kyseenalaistuksen ja huipentuman välillä on hetki aikaa rauhoittua vai tapahtuuko tämä juuri ennen taistelua?
Pienimmillään tämä viimeinen testi voi olla liittolaisen kysymys tai päähenkilön oma ajatus "Oletko varma?" juuri ennen vihollisen luolaan astumista.
Kotiopettajattaren romaanissa Janen serkku St. John kyseenalaistaa Janen oppiman totuuden hänen omasta arvostaan ihmisenä. St. John sanoo Janea itsekkääksi ja yrittää vakuuttaa, että ainoa tapa saada elämältä täyttymys olisi ryhtyä rakkaudettomaan avioliittoon hänen kanssaan ja lähteä lähetystyöhön.
Mitä sinun ei pitäisi tehdä?
1. Älä unohda, kuka hahmosi on. Lukijasi ovat seuranneet hahmosi matkaa tähän asti. Hahmokaaren isoin tehtävä on saada lukijat välittämään hahmostasi. Jos aloitit epämiellyttävällä hahmolla, on tärkeää pitää huolta, että korjaat nyt hedelmät, jotka hahmokaari on kasvattanut. Tämän takia on niin tärkeää näyttää, kuinka hahmo todella on muuttunut. Jos hän on tehnyt aiemmin pahoja tekoja, hänen pitäisi nyt ymmärtää katua niitä. Toivon mukaan hänellä kuitenkin oli jo alussa jokin pidettävä ominaisuus, esimerkiksi kuiva huumorintaju - muista siis pitää siitä kiinni. Hän on ehkä muuttunut, mutta hän on silti oma itsensä. Pidä huoli, että kun huipentuma alkaa, lukijasi kannustavat hahmoasi, eivät antagonistia!
2. Älä unohda sivujuonia. Muista saattaa sivujuonet päätökseensä! Niiden avulla saat pientä vaihtelua kolmanteen näytökseen ja taukoja dramaattisuudesta ilman jännitteen menetystä. Vaikka tarinan pitäisikin keskittyä koko ajan enemmän ja enemmän kohti sen lopullista huipentumaa, voi sen liiallinen vatvominen käydä liian raskaaksi seurata ilman pientä välikevennystä.
Sivujuonten pitäisi aina olla jollakin tapaa oleellisia tarinalle, joten tässä on mainio paikka käyttää niitä tukemaan päähenkilön hahmokaarta. Heijastelemalla niiden avulla saman teeman eri puolia, voit syventää sekä tarinaa että päähenkilön muutosta.
3. Älä esittele enää uusia ongelmia, hahmoja tai oikeastaan mitään muutakaan. Kaikki tarvittavat istutukset pitäisi jo olla tehtynä. Älä heitä mukaan enää kierrepalloja tai uusia taikuuden taitoja, vaan palaa aiempiin näytöksiin, jos tajuat, että tarvitset vielä jonkin uuden elementin voidaksesi viedä tarinan loppuun.
4. Älä pelkää suunnitella tai kirjoittaa uudelleen. Tämä näytös on tärkeä, sillä sen pitäisi olla selkeä, pitää jännite yllä ja sitoa kaikki mahdolliset langanpätkät. Jos loppuhuipentuma ei ole sinulla vielä selvillä, se kannattaa ehkä suunnitella ensin tai jopa kirjoittaa ensin, jotta nousu siihen ei ole sekamelskaa. Tai jos et ole niin suunnittelu-tyyppiä, muista, että voit aina palata takaisin kirjoittamaan kohtauksia uudelleen, kun koko tarina on sinulla selvillä.
5. Älä unohda sisäistä konfliktia. Koska myös ulkoinen juoni huipentuu, etenkin toiminnantäyteisissä tarinoissa on helppo unohtaa, mitä hahmoilla on oikeasti pelissä mukana. Pidä huolta hahmokaaresta ja muistuta lukijoille ennen huipentumaa, mistä tarinassasi todella on kyse. Näin, vaikka itse huipentuma olisikin hyvin toimintapainotteinen, he eivät menetä kiinnostustaan. Erityisesti, jos kirjoitat eeppistä fantasiaa tai muuta vastaavaa genreä, ja tarinasi loppuu esimerkiksi massiiviseen sotakohtaukseen, pidä huolta, että käytät kolmannen näytöksen alkupuoliskon viisaasti, jotta voit huipentumassa keskittyä pitämään kaikki palikat kasassa.
Tapausesimerkit
Ylpeys ja ennakkoluulo: Lydian karkaamisen jälkeen kaikki toivo on menetetty, ja vaikka pian saapuukin uutinen, että tilanne on pelastettu ja he ovat menneet naimisiin, on Lizzie silti epätoivoinen, sillä hän tietää, että Darcy tietää totuuden ja arvelee tämän halveksivan häntä nyt entistä enemmän. Vielä viime hetkellä ennen tarinan huipentumaa lady Catherine de Bourgh saapuu Lizzien kotiin ja syyttää tätä sisarenpoikansa vikittelystä ja yrittää saada tämän myöntymään siihen, ettei heistä voisi tulla koskaan paria.
Liikkuva linna: Kun Hauru lähtee taistelemaan suojellakseen Sophieta, Sophie päättää muuttaa linnan paikkaa, jotta sille ei olisi enää tarvetta. Kun hän pakottaa Calciferin poistumaan linnasta, koko linna ja tarinan tärkein miljöö romahtaa. Turhatar nappaa Calciferilta Haurun sydämen ja syttyy tuleen, jolloin Sophie heittää vettä hänen päälleen sammuttaen Calciferin. Linnan loputkin jäänteet särkyvät ja Sophie putoaa rotkoon, jossa hänellä on epätoivon hetki, kun hän luulee tappaneensa sekä Haurun että Calciferin ja kaiken olevan mennyttä. Panokset siis nousevat koko ajan ja Sophien pelottomuutta toimia esitellään koko ajan.
Kysymyksiä omaa tarinaasi varten
1. Kuinka hahmosi reagoi kolmanteen juonipisteeseen?
2. Kuinka totuuden valitseminen vaikutti hänen elämäänsä, ja etenkin hänen tavoitteeseensa?
3. Kuinka voit nostaa panoksia vaikeuttamalla niin hänen fyysistä kuin henkistä tilannettaan?
4. Kuinka nämä vaikeudet saavat hahmosi kyseenalaistamaan, onko totuus sittenkään oikea valinta?
5. Kuinka hän voittaa epäilyksensä?
6. Kuinka hänen vaikeutensa päästää täydellisesti irti harhaluulostaan estää häntä yhä saavuttamasta onnea?
7. Kuinka hahmosi on muuttunut ensimmäisestä näytöksestä? Kuinka voit demonstroida sitä?
8. Kuinka hahmosi vakaumusta testataan? Mikä hahmo tai tilanne houkuttelee tai koettelee häntä?
-mariidah
Kommentit
Lähetä kommentti