Rivien välissä

Lahon suunnittelupäiväkirjat jatkuvat. Blogipostauksiin tiivistän ja siistin kirjoittamani muistiinpanot siitä, mitä tein minäkin päivänä ja millaiset fiilikset olivat. Joitain täydentäviä kommentteja olen lisäillyt. Jaan joitakin yksityiskohtia tarinasta, mutta ihan kaikkea en kerro. Näiden postausten kuvat ovat Lahoon liittyviä inspiraatiokuvia Unsplash-kokoelmastani (huom. inspiraatio, eivät esim. kuvia tietyistä hahmoista tai asioista). Loppuun koostin tämän päiväkirjamerkinnän pohjalta vinkkejä, joita voi omassa prosessissaan kokeilla. Yritän samaan tapaan analysoida muitakin päiviä, saa nähdä onnistuuko se. Photo by Vincent Ledvina on Unsplash 18.2.2022 1. suunnittelupäivä LAHO Tavoistani poiketen päätin kirjoittaa koneella muistivihon ja kynän sijaan. Syynä osittain kokeilunhalu, osittain se, ettei minulla ollut tyhjää vihkoa enkä jaksanut mennä ostamaan uutta. Lähdin taas pyörittelemään taikuusjärjestelmää. Mietiskelin erilaisia taikakykyjä, sillä minusta tuntui selvältä, että...

Pre-suunnitteluvaiheesta voit käydä lukemassa edellisestä postauksestani tarkemmin. Se alkoi, kun vielä editoin Pihlajapalatsia, ehkä noin paria viikkoa ennen varsinaista suunnittelua (tai toki olin saanut idean jo syksyllä). Oikeastaan tämä seuraava on nyt suoraan kopioitu teksti suunnittelupäiväkirjatekstistäni, muutin vain paria sanaa. Lähtötilanne tammikuun lopulla Joskus (syksyllä?) minulle tuli ajatus siitä, että haluaisin kokeilla kirjoittaa chosen one -troopin, mutta pahiksella.  Pihlajapalatsia kirjoittaessa näin unen, jossa oli kirja, jonka nimi oli Laho. Heräsin siitä ja tallensin nimen päähäni, nukahdin uudelleen ja näin jatko-osan nimen (jätetään se vielä arvoitukseksi). Heräsin taas ja pohdin, että mikäköhän olisi kolmannen osan nimi (jostain syystä olin uniaivoillani varma, että kyseessä on trilogia). Keksin sen, kirjoitin ne ylös ja aamulla kunnolla herättyäni pohdin, millainen tarina sopisi nimiin. Yhdistin sen nopeasti tuohon aiempaan ideaani. Sen jälkeen jossain ...

Minun kirjoitusprosessini on vaihdellut jokaisen projektin kohdalla, kaikissa vaiheissa. Tarkoituksellakin vaihtelen sitä, yhä edelleen, sillä haluan kokeilla uusia tapoja. Yleensä löydänkin asioita, jotka toimivat minulle ja samoin sellaisia, jotka eivät. Ne muokkaavat taas seuraavaa kertaa.  Olen kuitenkin kirjoittanut nyt jo sen verran monta romaanikäsikirjoitusta, että tiettyjä rutiineja alkaa muodostua. Ydin on myös alusta lähtien pysynyt samana. Kirjoitinkin jo siitä, että olen suunnittelija, enkä muuksi näytä muuttuvan, vaikka yritän. Uusi tarina tekeillä... Helmikuun loppupuoli on mennyt suunnitellessa aivan uutta tarinaa. Olin ajatellut, että jakaisin jo melkein alusta asti prosessia sen edetessä someen, kertoisin mitä tein minäkin päivänä ja ottaisin teitä mukaan sillä tavalla koko projektiin. En tiedä, oliko tämä projekti nyt vain jotenkin vaikeampi (ainakin seilasin sen kanssa koko ajan ja vieläkin epäröin, tuleekohan sitä edes kirjoitettua loppuun) vai oliko ajatus ja...

 Minäkertoja on hänkertojan ohella yleisin kertojatyyppi nykyajan kirjallisuudessa. Sitä näkee etenkin nuortenkirjallisuudessa ja tietenkin muistelmissa. Kirjoitin aiemmin postauksen, jossa esittelen kaikki kertojatyypit, mutta lyhyesti: minäkertoja on kyseessä silloin, kun "minä" kertoo tarinaa. Kertoja on lähes poikkeuksetta itse mukana tarinassa, usein päähenkilö. Moni aloitteleva kirjoittaja valitsee ensimmäisiin tarinoihinsa minäkertojan, sillä se voi tuntua luonnolliselta valinnalta, olemmehan me itse omien elämiemme "minäkertojia". Joku voi jopa ajatella, että sen takia minäkertoja on kaikista helpoin kirjoittaa.  Minäkertoja ei kuitenkaan ole niin helppo, miltä voi vaikuttaa. Minäkertoja on luonnostaan epäluotettava Minäkertoja on lähtökohtaisesti kaikista rajoittunein kertojatyypeistä. Kaikki suodattuu hänen näkökulmansa lävitse ja värittyy hänen asenteidensa mukaan. Tämä tietenkin on suunnattoman mielenkiintoista. Kertojan avulla voit välittää paljon tieto...

 Näkökulmavirheet ovat yksi tavallisimmista virheistä, mitä kirjoittajat tekevät. Ne voivat pilata lukukokemuksen eivätkä kustantajatkaan pidä niistä. Toisaalta, yllättävän usein niitä näkyy myös julkaistuissa kirjoissa.  Eli mitä "sääntöjä" näkökulmiin liittyy ja miten välttää rikkomasta niitä? Valitse kertojatyyppi, äläkä vaihda sitä Häilyväinen kertoja on lukijalle hämmentävää. Hän pohtii, kuka kertookaan tarinaa, kuka tässä on fokuksessa.  Sinun ei tarvitse heti tietää, mitä kertojatyyppiä haluat käyttää. Kirjoitusvaiheessa voit vaikka kokeilla erilaisia ratkaisuja ja korjata ne sitten editoidessa. Mutta kun teet lopullisen ratkaisun, tee se selväksi.  Kertojatyypin pitäisi olla lukijallasi selvillä tarinan ensimmäisten kappaleiden aikana. Useat kertojat Voit toki käyttää useita erilaisia kertojatyyppejä, joko täysin eri tyyppejä tai sitten saman tyypin fokusta vaihtamalla, mutta aloittelevalle kirjoittajalle en sitä suosittele. Se vaatii harjoitusta ja tarkkaa s...

 Tässä postauksessa käyn läpi erilaisia kertojatyyppejä kirjallisuudessa. Erilaisiin kertojiin kannattaa tutustua, sillä väärän kertojan valitseminen voi pilata tarinan. Virheet valitun kertojatyypin kanssa ovat yleisimpiä virheitä, mitä kirjoittajat tekevät. Mikä on kertoja? Kertoja tai point-of-view (POV) on näkökulma, josta tarina kerrotaan. Tässä en puhu siis näkökulmahahmoista tai POV-hahmoista, vaan erilaisista kertojatyypeistä.  Kertoja ei ole sama kuin kirjailija. Kertoja voi olla epäluotettava, hänellä voi olla mielipiteitä, jotka poikkeavat kirjoittajan mielipiteistä. Hän voi osallistua tarinaan tai olla osallistumatta. Hän ei siis pakosti ole kukaan hahmoista, tai edes varsinaisesti hahmo.  Voidaan puhua myös fokalisaatiosta. Mistä pisteestä tarinaa kerrotaan? Onko piste jonkun hahmon pään sisällä, lähellä häntä tai jossakin kaukana, josta näkyy kaikki? Eli miten rajoittunut kertoja on? Näitä asioita pitää miettiä kertojatyyppiä valitessa. Kaikki tarinassa suod...

Tämä kaikkien pitäisi lukea ennen kuin he lukevat kirjoitusvinkkipostauksiani (tai mitään muitakaan kirjoitusvinkkejä/koelukijoiden palautetta)! Olen toki sanonut tämän jo aiemmin montakin kertaa, mutta haluan vielä korostaa pointtiani. Älä noudata kirjoitusvinkkejä... a. sokeasti Taiteen tekemiseen ei ole sääntöjä! Kirjoitusvinkkejä on netti ja kirjat pullollaan. Osa on ristiriidassa toistensa kanssa, osa suunnattu vain tiettyyn tilanteeseen. Muista, että SINÄ kirjoitat sinun tarinaasi. Sinä tiedät, mikä on sille parasta. En sano, että aina pitäisi jääräpäisesti pitää kiinni ensimmäisestä ajatuksestaan. Varsinkin, jos moni koelukija huomauttaa samasta asiasta, kannattaa pohtia uudemman kerran.  Mutta mikään kirjoitusvinkki ei ole sääntö. Edes sellaisiksi leimatut. Jos haluat aloittaa unella, aloita. Jos haluat kirjoittaa prologin, kirjoita. Jos haluat dekkarisi päähenkilön olevan kovia kokenut, alkoholisoitunut mies, tee hänestä sellainen.  Pohdi myös tarkoitusperiäsi. Kenell...