Kaikesta luopuminen

 Oletko koskaan haaveillut siitä, että vain myisit kaiken omaisuutesi pois ja muuttaisit ulkomaille? No, tuo on nyt todellisuutta meille, tai ainakin kohta on. Eikä se ole niin kivaa kuin voisi kuvitella.

Hyvänen aika, että tavaraa voi kahdella ihmisellä olla paljon! Eikä siitä ole kuin reilu vuosi, kun kävimme omaisuutemme läpi Jyväskylään muuttaessa ja muka silloin heitimme ison osan pois. Toki heitimmekin, mutta sitä jäi silti ihan liikaa.

Jäin töistä pois heinäkuun lopussa, jotta minulla olisi aikaa ja energiaa järjestellä asuntoamme ja sen sisältöä. Se on osoittautunut erittäin hyväksi päätökseksi, sillä en osannut kuvitellakaan, kuinka iso työ se olisi. Reilut kaksi viikkoa on mennyt ja vasta nyt näyttää siltä, että homma alkaa pikkuhiljaa olla valmis. Viimeisen viikon ajan olen puurtanut aamusta iltaan, usein ilman lepotaukoja. On pitänyt hoitaa kirpparipöytää, hinnoitella ja laputtaa, järjestellä eri paikkoihin menevät tavarat erilleen, korjata rikkinäisiä, kantaa pusseja roskiin ja keräykseen, kysellä kaikilta läheisiltä, jos joku tarvitsisi asiaa X, siirtää tiedostoja muistitikuille ja käydä läpi, mitä muistoesineitä haluaa säästää ja mitkä täytyy kylmästi heittää menemään jne. Onneksi meidän lähikirppiksellämme on drop in -palvelu, johon voi vain viedä kaiken valmiiksi hinnoiteltuna ja henkilökunta hoitaa loput, aina myymättä jääneiden tavaroiden kierrätykseen asti. Ensimmäisellä viikolla meillä oli tavallinen kirpparipöytä, mutta siinä oli ihan liikaa vaivaa. 

Mitä sitten säästimme? Tietenkin Italiaan tarvittavat tavarat, talvivaatteita ja joitakin muistoesineitä. Sitten molemmille taisi jäädä joitakin harrastusvälineitä, joista ei kehdannut luopua, eli minun tapauksessani vaelluskamoja ja joitakin kirjoittamiseen liittyviä muistikirjoja, joita en aio ottaa Italiaan, J:lla taas soittimia ja joitakin taiteilukamoja. Lisäksi ne J:n taulut, jotka eivät mene kenenkään läheisen seinälle ja minun kirjojani, joista en voinut luopua. Aikoinaan minulla oli kokonainen kirjasto, useampi hyllyllinen, mutta vuosien saatossa olen onnistunut rajaamaan ne minimiin, joka vei äitini kirjahyllystä vain yläosan. Melko surullista, mutta ehkä taas joskus...

Tässä maallinen omaisuuteni nyt, poislukien vaelluskamat ja pari talvitakkia. Kaksi matkalaukkua etualalla ovat Italiaan lähtevät tavarat.

Toisaalta tämä kokemus on opettanut, että jatkossa täytyy olla ehdottomasti tiukempi tavaroiden hankkimisen kanssa. Ei pidä tehdä turhia ostoksia ja ottaa vastaan kaiken maailman lahjoituksia muilta. Oli todella järkyttävää nähdä, miten paljon tavaraa meillä oikeasti on, kun tyhjentää kaikki kaapit ja varastot. Paljon myös sellaista mitä emme ikinä käytä tai tarvitse. On erittäin helpottavaa, mutta myös kummallista, että kaikki mitä tällä hetkellä omistan mahtuisi oikeastaan yhteen autolastilliseen. Huonekaluja, astioita tai sellaistahan meille ei jäänyt mitään. Tai no, säästin pari lamppua ja verhot, jotka olin ehtinyt viime vuonna ostaa uutena kämppään ennen Italia-päätöstä sekä parit Marimekon lakanat, mutta toisaalta kiva, että sitten kun joskus palaa takaisin Suomeen niin ei tarvitse ensimmäisenä lähteä ostamaan joitain perusjuttuja. Muutama tavara, esim. superihana teepannumme ja muumimukit menivät läheisillemme "hoitoon" eli saamme ne halutessamme takaisin myöhemmin. 

Nyt asuntomme onkin lähes tyhjä, nukumme ilmapatjalla ja vuorottelemme kuka saa istua nojatuolissa. Lamppuja ei ole ja astioitakin vain muutama. J:lla on vielä pari työvuoroa, joten hän joutuu kärvistelemään askeettisessa kämpässä, minä taas lähdin Kuopioon järjestelemään äitini luokse tavaroita, joita jätän Suomeen, kuten lämpimämpiä vaatteita. Viikonloppuna olisi sitten edessä loppujen tavaroiden roskiin/keräykseen vieminen sekä asunnon loppusiivous. Sitten palautammekin avaimet ja loppukuun keskitymme hääsuunnitteluun sekä Italiaan siirtymiseen orientoitumiseen. Ilmoittauduin itse asiassa tänään kielikurssille, joka kestää viisi viikkoa! Onneksi ennen ja jälkeen kurssin on useampi viikko täysin vapaata, niin että saan suunnitella omat aikatauluni. Sitäkin voisi jo pohtia...

Vielä muutama vinkki, jos syystä tai toisesta joudut luopumaan suurimmasta osasta omaisuuttasi (osa varmaan aika itsestään selviä):

-kirpputorien drop in/all inclusive -palvelut

-kalliit, spesifit tavarat, kuten merkkikengät kannattaa myydä juuri niihin erikoistuneilla sivustoilla/fb-kirppareilla, esim. en meinannut saada Parikan ylimääräisiä kenkiäni myytyä missään, ennen kuin tajusin laittaa ne Minna Parikka second hand -nimiselle fb-kirpparille, josta ne napattiin heti

-jos luovut tietokoneesta, muista jo ajoissa käydä läpi, mitkä tiedostot ja kuvat ovat sellaisia, että ne pitää siirtää muistitikuille tms, sillä se voi viedä hurjan paljon aikaa

-samalla, kun puuhailet, kuuntele musiikkia/äänikirjaa/podcastia tai esim. hintalappuja kiinnittäessä katso telkkaria, jotta et mene aivan järjiltäsi

-jos mahdollista, paras ajankohta kaikesta luopumiselle on loppukesä, kun monet aloittavat opiskelijat etsivät halpoja huonekaluja ja tavaroita, ehkä jopa joku tuttusi (meille sattui useampi lähipiiriin), jolle voi tavaroita lahjoittaa

-ihan tavalliset käyttötavarat tuntuvat myyvät kirpputorilla paljon paremmin kuin vaatteet, jopa sellaiset, joista ajattelee, ettei kukaan ikinä ostaisi, esim käytetyt keittiövälineet kuten spagettikauha

-mieti tarkkaan, minkä verran tavaraa voit säilyttää, ovatko varastotilasi minkä kokoiset

-jos jostakin on vaikea luopua, vaikka järki sanoisikin toista, tee kasa tavaroista, joita harkitset vielä ja käy se aivan lopuksi läpi. Todennäköisesti siinä kohtaa olet niin kyllästynyt tavaramäärään ja pystyt katsomaan niitä objektiivisemmin kuin aivan raivauksen alussa

-ole raaka, suurinta osaa tavarasta et osaa kaivata sitten, kun se on poissa. Mutta ole myös järkevä, esim ei kannata jättää vain pelkästään nättejä T-paitoja vaan säästää joku vanhempi lenkkeilyyn tms

-jos et halua varastoida jotakin tavaraa, mutta et myöskään haluaisi luopua siitä, kysy haluaisiko joku tuttavasi sitä hoitoon siksi aikaa, kun et voi itse sitä käyttää (mutta älä pakkotunge tavaroitasi muille ihmisille)

-organisoi kaaoksesi, eli pidä listaa tavaroista, mitä on menossa kellekin ja järjestele niitä esimerkiksi omiin laatikoihinsa. Kun tulee aika antaa tavarat eteenpäin, laita kaikki yhdelle ihmiselle menevät samaan kohtaan erilleen muista ja mieluiten siten, että aina seuraavaksi hakemaan tuleva saa ne helposti mukaansa.

-ALOITA AJOISSA JA VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAA! Koko homma vie luultavasti paljon kauemmin kuin arvaatkaan!

-kaikkea tätä helpottaa, jos jo lähtökohtaisesti vältät turhan tavaran ostamista ja käyt omaisuuttasi läpi säännöllisesti ja luovut ylimääräisestä

Siinäpä se. Luulen, että kaiken tämän raivaamisen merkitys kirkastuu minulle todella vasta sitten, kun koko Italia-vuosi on ohitse ja asetun sinne, mihin ikinä asetunkin ja järjestelen nämä muutamat tavarat paikoilleen. Saa nähdä, mitä mieltä siinä kohtaa olen, olenko säästänyt liikaa vai liian vähän ja olivatko ne oikeita asioita.

-mariidah