Kohtauskortit - ja miksi sinun kannattaa kokeilla niitä

 Olen lupaillut kohtauskorteista kertovaa postausta Pihlajapalatsin kirjoittamisesta lähtien, mutta se on kokonaan päässyt unohtumaan. Osittain ehkä siksi, että itsellenikin ne ovat edelleen melko vieras asia, enkä uskoakseni käytä niitä niin kuin olisi tarkoitus.

Mutta eihän se haittaa! Kirjoitusvinkit ovat työkaluja, eivät sääntöjä. Niistä pitää ottaa se itselle parhaiten toimiva versio.

HUOM! Kaikki pantserit, jotka ovat nyt klikkaamassa raksia: odottakaa hetki! En ole yksi teistä, mutta ajattelisin, että ainakin jossakin muodossa tämä voisi olla hyvä välimaasto koko käsiksen kattavan outlinen ja täydellisen pantsaamisen välissä. Itse ainakin täytän kohtauskortin nimen omaan kirjoittamisen lomassa ja ne voivat olla hyvinkin vähäsanaisia.

Tutustuin kohtauskortteihin Abbie Emmonsin videoissa ja hyödynsin myös muita lähteitä, mutta osittain vinkkini perustuvat omiin kokemuksiini.

Vielä ennen kuin mennään asiaan: blogi on ollut vähän hiljainen johtuen sekä kiireistä (huhtikuusta lähtien meillä on vieraita lähes koko ajan Italiassa käymässä), väsymyksestä ja kirjoitusprojekteista. Niistä joskus myöhemmin lisää. Mutta olen myös työstänyt blogia varten massiivista hahmokaarista kertovaa artikkelisarjaa (luulisin että osia tulee lopulta olemaan 21), johon olen joutunut tekemään hirveän määrän taustatyötä (esim. katsomaan elokuvia muistivihon kanssa ja analysoimaan niiden rakennetta, sama useamman kirjan kanssa). Haluan rungon olevan valmis ja ainakin kaikkien esimerkkien olevan kunnolla analysoituja ennen kuin julkaisen ne. Toivottavasti valmista tulisi ennen töiden alkamista, niin ehkä kesän ajaksi voisin ajastaa ko. artikkeleita ja keskittyä silloin itse muihin asioihin. Suomeen paluu on nimittäin ihan nurkan takana!

Mikä on kohtaus?

Aloitetaan ihan peruspalasesta: Mikä on kohtaus? Kohtaus voi olla joskus todella helppo määritellä, joskus taas niiden erottelu tekstistä on vaikeaa (ainakin minulle). Veikkaanpa, että jokaisella kirjoittajalla on oma tapansa hahmottaa niitä. Yksi mieleen jäänyt määrittely kirjoituskurssilta on: kohtaus vaihtuu, kun jokin sen palanen muuttuu. Eli jos kohtauksessa olevien hahmojen kokonaisuus muuttuu (joku lähtee/saapuu), miljöö vaihtuu, aika vaihtuu, tekeminen vaihtuu.

Esimerkiksi, jos kaksi hahmoa juttelee kahvilassa työongelmistaan, se on kohtaus. Kun paikalle saapuu heidän kaverinsa, joka kertoo juuri menneensä kihloihin ja aletaan pohtia hääsuunnitelmia, siinä on toinen. Kun kolmikko lähtee ja kadulla yksi heistä melkein jää auton alle, siinä on kolmas.

Kohtauksessa pitäisi aina tapahtua jokin muutos (joka voi toki olla hyvin pieni, esim. päähenkilön ajatusmaailmassa), jokaisen kohtauksen pitäisi siirtää tarinaa eteenpäin.

Mutta minusta tämäkään ei ole aina ihan niin selvää. Mitä jos hahmot puhuvat jostakin mutta hoitavat samalla asioita ja vaihtavat paikkaa koko ajan? Kyllä se on samaa kohtausta mielestäni. 

Kohtauksista voisi kirjoittaa ihan oman artikkelinsa ja kuten pian näet, minä ainakaan en keskity yhteen kohtaukseen kohtauskortteja käyttäessäni, joten korttien osalta voit määritellä niiden kohteen miten haluat. 

Mitä ovat kohtauskortit?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ne ovat suunnittelutyökalu, jolla tehdään outline jokaiselle kohtaukselle. Joku ehkä käyttää niitä nimen omaan suunnitteluvaiheessa, mutta itse koen parhaimmaksi täyttää niitä kirjoittamisen yhteydessä.

Netistä löytyy useita erilaisia kohtauskorttipohjia, mutta jokainen voi halutessaan luoda oman ja itselle toimivan systeemin. Itse olen käyttänyt Abbie Emmonsin pohjia (tosin ymmärtääkseni ainakin toinen on alunperin Lisa Cronin Story Genius-kirjasta), mutta soveltanut niitä sopimaan omaan tyyliini. Muutenkin täytän kortit aika leväperäisesti, hyvin fiiliksen mukaan, joskus brainstormaten enemmän, joskus vain muutamalla sanalla.

Enkä käytä niitä kohtauksiin. Hups. Olen kyllä yrittänyt sitäkin, mutta silloin koen outlinen menevän liian tiukaksi, sillä en etukäteen osaa hahmottaa kohtausrajoja ja niitä saattaa putkahdella uusiakin. Täytän kohtauskortit siis kortti per luku, ja yhdessä luvussahan voi olla useitakin kohtauksia.

Photo by Jakob Owens on Unsplash

Mitä kohtauskortissa voi olla?

Kohtauskorttiin voi laittaa esimerkiksi:

-tapahtumapaikan

-tapahtuma-ajan

-ketä hahmoja kohtauksessa on

-mitä kohtauksessa tapahtuu (lyhyesti, esim. yhdellä lauseella)

-mikä päähenkilön (/muiden hahmojen) tavoite kohtauksessa on

-mikä on kohtauksen pääkonflikti/käännekohta

-mikä on kohtauksen tunnekaari

-mihin muutokseen kohtaus johtaa

-mitä kohtauksesta seuraa

-tärkeät esim. jatkoa varten istutettavat yksityiskohdat

-sivujuonien osuus kohtauksesta

Miten minä käytän kohtauskorttia?

Itse teen niin, että Scrivenerissä luon suunnitteluosioon Käsikirjoitus-kohtaa vastaavia tekstisivuja "Luku 1" jne, Luon niitä sitä mukaa kun kirjoitan, eli aina kun aloitan uuden luvun, teen myös uuden kortin.

Ihan ensimmäisenä vilkaisen outlineani. Mitä tässä luvussa pitäisi tapahtua? Se on usein jotain hyvin lyhyesti ja epämääräisesti kuvattua, esim. "X saa tietää, että W on tulossa mukaan hänen ja Y:n yhteiselle matkalle".

Aloitan ranskalaisilla viivoilla laittamaan ylös ajatuksiani uudesta luvusta. Tämä on hyvin vapaata brainstormausta. Siinä voi olla pitkiäkin selityksiä tai kysymyksiä tai dialoginpätkiä, mitä tahansa. Yritän nähdä kohtauksesta paloja mielessäni, päästä sen tunnelmaan, ujuttaa varvasta sisälle maailmaan. Usein tässä kohtaa tulee monia oivalluksia.

Alapuolelle kopioin varsinaisen kohtauskortin pohjan (alla). Kun luvun isot linjat ovat piirtyneet mielessäni ja minulla on edes jonkinlainen ote siitä, täytän kortin niin hyvin kuin osaan. Tämä on edelleen brainstormausta, mutta ei niin vapaata, kortti ohjaa miettimään lukua eri näkökulmista, sekä sisäistä että ulkoista konfliktia.

Lopuksi katson mitä minulla on. Saatan vielä vastata vastaamattomiin kysymyksiin tai poistaa jotakin turhaksi muuttunutta. Sitten kirjoitan Scrivenerin oikean reunan muistiinpano-osioon ranskalaisin viivoin mahdollisimman tiiviin ohjeistuksen luvulle. Isot linjat ja joitain tärkeitä yksityiskohtia, joita siinä pitäisi olla.

Pihlajapalatsissa tein vielä kaiken tämän lisäksi niin, että kirjoitin lyhyen (3-10 lausetta) kuvauksen luvun miljööstä luvun kertojahahmon näkökulmasta. Se viimeistään avasi oven tarinan maailmaan ja kun vielä kopioin muistiinpanot varsinaiseen Käsikirjoitustiedoston ko. luvun viereen, oli hyvin helppo aloittaa kirjoittaminen (heti perään tai seuraavana aamuna).

Photo by Allec Gomes on Unsplash

Mitä hyötyä kohtauskorteista on?

-auttavat luomaan merkityksellisiä, oleellisia, kokonaisia ja mietittyjä kohtauksia

-kohtauksiin tulee useampia tasoja, sekä ulkoinen että sisäinen konflikti pysyvät mukana

-hahmokaaresta tulee usein merkityksellisempi, kun hahmon kasvua ja tarinan vaikutusta siihen tulee mietittyä jatkuvasti

-punaiset langat pysyvät paremmin käsissä

-kirjoittamisen kitka vähenee: ei tarvitse hypätä suoraan kylmään veteen, vaan tietää mitä on tekemässä ja miksi ja on helpompi "ujuttautua" kirjoittamaan kuin tuijottaa tyhjää tiedostoa. Itse koin etenkin miljöösuunnittelun hyödyllisenä: niihin tuli panostettua paljon enemmän, mietittyä uniikkeja ja merkityksellisiä tapahtumapaikkoja, jotka herättivät inspiraation. Usein odotin todella innoissani että pääsisin kirjoittamaan.

-pysähtyminen jokaisen kohtauksen/luvun kohdalle auttaa välttämään kliseitä: ei tyydytä ensimmäiseen vaihtoehtoon, vain pusketa eteenpäin vauhdilla, vaan mietitään, mikä toimisi parhaiten.

-lisäämällä kohtauskorttiin kohdan sivujuonille, nekin pysyvät mukana paremmin eivätkä unohdu taustalle

Minun kohtauskorttini

Minulla on siis ollut käytössä kaksikin Abbie Emmonsin pohjista kopioitua korttia, joista toinen ainakin on Story Genius -kirjasta. Se on alun perin nelikenttä, mutta itse olen vain kirjoittanut ne tekstiksi auki, kun en jaksanut selvittää kuinka saisin sen Scriveneriin. Nämä ovat omat kömpelöt suomennokseni.

Kohtauskortti 1

Minkä asian kanssa hahmot kamppailevat, niin sisäisesti kuin ulkoisesti, kun kohtaus alkaa?

Kohtauksen käänne paljastuu... tapahtumat voivat mennä kahteen suuntaan tästä. Hahmot tekevät valintoja perustuen heidän sisäiseen konfliktiinsa. Mikä on käänne ja mitä tapahtuu?

Mihin tilanteeseen hahmon jäävät? Mikä on muuttunut?


Huom. Kohtauskortti 1 on mielestäni jostain Abbie Emmonsin aiemmasta videosta, mutta en löytänyt, mikä se on, joten sitä ei löydy lähteistä.


Kohtauskortti 2 (Story Genius)

ALFAPISTE

SIVUJUONI 1

SIVUJUONI 2

Juoni:

MITÄ TAPAHTUU

SEURAUS

Tarina:

MIKSI SILLÄ ON VÄLIÄ

OIVALLUS

JA MITÄ SITTEN?

Tässä vielä kuva alkuperäisestä kohtauskortista. Abbie Emmonsilta olen tainnut kopioida tuon "The Third Rail"-kohdan muuttamisen tarinaksi.


Eli näiden "otsikoiden" alle olen kirjoittanut omia mietteitäni. Joskus hyvinkin selvänä vastauksena kysymykseen, joskus vähän sinne päin.

Miten minä hyödyin kohtauskorteista?

Itse koen, että kohtauskorttien käyttäminen paransi kirjoittamistani huomattavasti. Ensinnäkin se auttoi minua kirjoittamaan tarinan loppuun. Toiseksi Pihlajapalatsi on omasta mielestäni paras kirjoittamistani tarinoista: ehein kokonaisuus, jossa kaikki langat pysyvät mukana (toivottavasti koelukijatkin ovat samaa mieltä). Fiilikseni toki vaihtelivat kirjoittaessa ja välillä panostin kortteihin enemmän, välillä vähemmän. 

Joitakin asioita parantaisin seuraavalle kerralle työskentelytavastani. Keskittyisin ehkä vielä enemmän miettimään sisäisen ja ulkoisen konfliktin yhteen sitomista, varsinkin jos tarina on hyvin hahmovetoinen, mutta juonivetoisessakin se on tärkeää. Se nimittäin on se, mikä saa ihmiset jatkamaan lukemista, mikä lisää syvyyttä tarinaan.

Toiseksi miettisin vielä enemmän jatkumoa lukujen välillä. Kävisin vilkaisemassa edellistä lukua/sen kohtauskorttia ennen seuraavan aloittamista. Editoidessa huomasin välillä, että vaikka "isompi" sisäinen konflikti pysyi mukana, saatoin unohtaa reagoimisen johonkin edellisen luvun tapahtumaan, kun tein kohtauskortit yksitellen ja kirjoitin luvun per päivä. Ehkä kohtauskorttiin voisi lisätä kohdan "Mitä viimeksi tapahtui ja miltä se tuntuu hahmoista nyt, miten se näkyy ympäröivässä maailmassa".

Seuraavassa postauksessa käymme vielä tarkemmin läpi tuota Story Geniuksen kohtauskorttia ja mitä mikäkin kohta siinä tarkoittaa.

-mariidah


Lähteet:

What Is a Scene? 8 Elements of Scene Writing (masterclass.com)

Scene Cards – Ingrid's Notes (wordpress.com)

How to Use the Story Genius Scene Card to Write the Best Scene Ever — Ashly Hilst Book Coach

How to use SCENE CARDS…to keep your readers on the edge of their seat - YouTube

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lista täytesanoista

Kustannussopimus!

Miten lähetät käsikirjoituksen kustantamoihin?